Joko se kesä nyt hiipii nurkan takaa?
Uskaltaako tässä edes hengittää, ettei katoa tiehensä ja puhalla Jäämereltä uusia lumisateita. Tuli tässä yhteydessä mieleen kesä vuosikymmenet taapäin, kun odotin esikoistamme. Asuttiin pohjois-Suomessa ja juhannuksena satoi lunta. Tässä mielessä ilmaston lämpenemistä voi tervehtiä tyytyväisenä, vaikka se muutoin on tietysti huonompi juttu koko Tellukselle.
@@@
Mulla oli täällä omassa kotitorpassa nyt yövieras, vanha hyvä työkaveri pääkaupungin lähistön sairaalasta. Hällä on tännepäin joku työsessio ja tuli tähän välillä yöpymään. Kun terassille paistoi aurinko niin makeasti ja jääkaapissa oli pari pulloa Proseccoa, niin pitihän mennä istumaan aurinkoon, tapastelemaan ja kittaamaan Italian turmiota. Sen sitten tunsi aamulla olossaan. Ihme juttu, ettei dagen efter-vaivaan ole lääketiede vieläkään keksinyt mitään järkevää ratkaisua. Kyllä ihmisen pitäisi saada kerran viikossa vetää lärvit ja ottaa sitten joku troppi välttääkseen seuraavan päivän vaivautuneen olotilan.
Höps, lukija älköön uskoko puheitani, pelkkää tsoukkiahan tuo oli. Näen ihan riittävästi alkoholivaurioisia työssäni. Mutta jokainen nokkela lukija kyllä ymmärtää, mikä silloin puristaa, kun ryhtyy vakavasta asiasta pelleilemään. Oma syyllisyyshän se. Sitä ikään kuin yrittää filunkia: keventelenpä tässä vähän asiaa, niin itseänikin helpottaa. Totta puhuen ryhdyin laskemaan omia alkoholiannoksiani viime viikkoina. Se on siinä ja siinä jääkö alle naiselle asetetun suurkulutuksen rajan, joka muistini mukaan on 12 alkoholiannosta per viikko. Yksi annos on lasi viiniä tai pullo olutta noin heittämällä arvioiden.
@@@
Mummo kun niitylle vei kanasensa eli läksi rollaattorin kanssa ostamaan Marianne-pussia, niin kompastuikin katukiveykseen ja mursi kunnolla nilkkansa. Eipä tullut yllätyksenä, että jotain tapahtuu. Oikeastaan vain odotin koska tapahtuu ja mitä. Olisin voinut sijoittaa panoksen lonkkamurtumankin suuntaan.
Kyseessä siis vanha äitini, joka makaa nyt paikallisen hospitaalin osastolla leikattuna ja yöaikaan sekoilevana. Oli toissa yönä järjestänyt kunnon hulabaloon niin, että oli pitänyt tuikata lääkettä lihakseen, jotta pysyi kuosissaan. Kotiin oli ollut nilkkoineen päivineen lähdössä ja huitonut hoitajia, jotka olivat yrittäneet häntä pitää aisoissa. Tuttua juttua meikäläiselle työn puolesta.
Seuraavana aamuna oli kertonut yön menneen hyvin ja kaikkinensa ollut asiallinen. Minulta tosin kysyi vaivihkaa, jotta missä sitä ollaan ja hämmästyi suunnattomasti kuullessaan, että on paikallisessa sairaalassa, siinä samassa jossa työskentelen. Enpä viitsi sanoa kuka mummosta nyt huolehtii ja käy katsomassa. Mutta jos joku vihjaisisi, että sisarukseni voisivat myös vallan hyvin osallistua tilanteeseen, niin saattaisin sanoa, että ajatuksessa voi olla perääkin. First things first, näin ehkä ajattelevat omine päiväohjelmineen. Eipä auta kuin sietää. Ja voihan aina ajatella, että tämä olisi tilanne, jos olisin ainut jälkeläisensä. Kyllä lääkäri ammattinsa takia joutaa äidistä huolehtimaan, alan ihminenkin kun on. Ja vinot hymyt päälle. (Pakko ajatella näin, ettei karsi niiden kurkkuun.)
Onni onnettomuudessa on erinomainen hoito ja äidin hoidosta vastaavat tutut ortopedit. Kuka helvettiläinen kehtaa Suomen sairaalahoitoa moittia!? Vaikkei aina menisi kuin Strömsössä, niin onhan tämä nyt kuitenkin aika hieno systeemi. Herrat ja narrit saa saman hoidon, joka suurimmalta osalta katetaan valtion verovaroista. Kyllä tälle voi hattua nostaa näin potilaan omaisena ja itsekin potilaana oltuaan.
@@@
Kolopallovermeetkin on tullut kaivettua esiin. Vaikka mielessä nyt pyörii enemmän tuo retkeilypuoli, niin koitan tänä vuonna panostaa pelaamiseen. Siinä saa liikuntaa puistomaisissa olosuhteissa 🙂 ja hermo lepää (kellä lepää, minulla kyllä). Kentällä tuli vastaan työtoverikin. On aloittelemassa, HCP eli tasoitus on 54 eli korkein mahdollinen, mutta siitä se lähtee. Häpeillen kysyi, kehtaisinko minä hänen kanssaan pelata joskus kierroksen. Totta Mooses kehtaan!
Toivotan lukijalleni mitä parhainta pyhäpäivää,
Klara
Ps. Muutin sivun asetuksia siten, että kommentteja pitäisi nyt voida laittaa ilman oman email-osoitteen tai omien tietojen antamista. Kommentoi kirjoitukseni alalaidassa olevan ”Comments”-osion kautta innostuksen mukaan.
Klara Saken kirjoittaa 