Paluu arkeen: työvälineiden esiinkaivelemista, almanakan tutkailua, ajokilometrejä, eväsrasioita ja vakaita, mutta tuhoontuomittuja päätöksiä olla tuomatta töitä enää illalla kotiin. Sen verran kuitenkin alustavia valmisteluita on tehty tämän toteuttamiseksi, että työnantajan omistaman läppärin olen nyt jättänyt työpaikan pöydälle. …mutta omalle koneelle toki latasin salatun yhteyden työkoneen käyttämään tietoverkkoon. Ihan vain sen varalta, ettei työpäivän aikana ehdi kaikkea tehdä. Että hölmöläisten peitonjatkoa.
(Huom. selvyyden nimissä: potilasasiakirjoihin eivät lääkärit pääse kuin terveydenhuollon rakennuksen sisällä olevilta koneilta. Ehkä joku sairaalan johtava lääkäri voi päästä äkillisten vastuukysymysten takia, mutta ei nk. tavan lääkäri.)
Sen verran oli stimuloiva melontareissu, että vielä pyörii päässä ajatus lähteä erämaihin. Mutta koska retkeilykarttani on nyt tilapäisesti hukassa on suunnitelmaa siirrettävä ;D. Viime yönä tuli kyllä tutkailtua retkikartta.fi- sivustoa moneltakin kantilta, mutta mihinkään lopputulokseen en päässyt. Mielessä kävi myös matka sellaisiin paikkoihin kuin Moskova ja Beirut, mutta ne kilpistyivät pelkäksi ideaksi.
Talonmiehelle aprikoin, onko tälle metsiin hakeutumiselle joku diagnoosinumerokin olemassa, mutta lohdutteli kyseessä olevan vain alkukantainen LuonnonHelma-vietti. Katsotaanpa löytyykö tilanteeseeni sopivaa numeroa tautiluokituksesta (ICD10).
R46.2 Outo ja selittämätön käyttäytyminen Märkligt och oförklarligt uppträdande
Z58.9 Määrittämätön fyysiseen ympäristöön liittyvä ongelma Problem som har samband med fysisk miljö, ospecificerat (haluaa metsään, trivs i skogen)
Z72.8 Muu elämäntapoihin liittyvä ongelma Annat problem som har samband med livsstil
Että löytyisikö näistä.
Ehkä lukijaa kiinnostaa tietää, mikä on tällä hetkellä se paikka, minne kaikki – toistan: kaikki – itseään kunnioittavat retkeilijät hakeutuvat? Minäpä kerron: se on Lofootit. Lofootit, Lofootit ja Lofootit. ”Menkää Lofooteille – tulkaa onnellisiksi!” tai ”Joko sinäkin näit Lofootit – naapurisi nimittäin näki!”
Mikäli halajaa hieman lisäsulkaa retkihattuunsa, niin Senjan saarelle tie myös vieköön. Ja nytpä tarkkasilmäinen lukijani jo tietääkin, mitä aion seuraavaksi sanoa. Aivan niin! Sanon: minua ei näille joukkohysteriapaikoille saa kantamallakaan, sillä sisälläni on magneetti, joka hylkii sesonkipaikkoja. Siitä puolestaan on seurauksena ankara karttasirkus, joka sekäänei aina auta. Männä vuonna ajauduin nokkeluuttani vain keskelle karhunmetsästäjien joukkokuntia. Mutta ainahan maastoautollinen vatsakkaita, hyvinsyötettyjä etelänvares-uroksia on naisihmiselle piriste, kun selkosilla vastaan kaasuttaa. (Karhunmetsästyskausi alkaa ylihuomenna.)
Lopuksi pieni aiheenvaihdos eli kuulumisia Svedujen maasta. Vieressä on Svensk Damtidning. Katsotaanpa…Jahas: juoruja on, että Madden (prinsessa Madeleine) ja veljenvaimo Sofian välit eivät olisi parhaimmat mahdolliset. Förbannade också! Sohvi se vaan rilluttelee napapaidassa, kun Madde edustaa anoppinsa Amadeusfestivaleilla oopperayleisössä Salzburgissa. Tanskalaiset on vieneet äitinsä, vastikään leskeytyneen tupakkia vetelevän kuningattaren virkistäytymään – mange tak! Norjan Mette-Maritin pojalla on koiranpentu, jesh! Helppo samastua. Meikäläisen pentukoira onneksi nyt nukkuu. (Onpa pulskassa kunnossa tuo Norjan Meten ja Haakkonin poika.) Norjan enkeliprinsessa pussaa kuvassa poikaystäväänsä, joka on ammatiltaan, kuulkaa kummaa: shamaani. Eipä skotaile jokatyttö sentään itselleen oikeaa shamaania! Feikkishamaaneita sen sijaan on baarit pullollaan.
Mutta kuulkaas kamalaa juttua vielä! Arabiemiraattien sheikki on hitokseen hirmustunut muijan häivyttyä tiehensä kahden lapsen kanssa, raportoi Svensk Damtidning. Sheikille jäi vain kuusi vaimoa ja 19 lasta, eikä semmoista yksinäisyyttä kestä kukaan. Sitäpaitten: joku roti se on seittemännellä vaimollakin, arvellee sheikki, joka kiskaisi Instagrammiin semmoiset stanalliset säkeet, että petturi sun pelis on pelattu. Rouva luirahti tiettävästi Englantiin kläppeineen. Puntit kyllä tutisisi, jos meikäläinen olisi rouvan housupuvussa. (Olisi vain tullut suomalaismetsiin. Sinne ei sheikkien kynnet yletä. Eikä kukaan karhunkaatajapullero paljastaisi onko prouvaa näkynyt eli ei. Ja jos olisikin, niin kukaan ei muistaisi mihin päin läksi tallustelemaan.)
Tässäpä oli kiivaimmat. Palaan nyt retkikartan etsintäprojektin pariin. Toivottavasti en löydä sitä 😉
Teidän Klara von agleH al Hissun Kissun
Klara Saken kirjoittaa 