Laittelen tässä jonkun sanan ikään kuin joulukalenterin toiseksi viimeisenä luukkuna. Päivä meni sisätiloissa joitakin joulutarjottavia tehdessä ja haitaria soitellessa. Kurtusta tulvi Enkeli taivaan jo melko tavalla tunnistettavasti. Talonmies antoi hyvät pisteet taiteellisesta vaikutelmasta. Haitarihommissa on päätavoitteena saada uusin perheenjäsen (4 jalkaa ja häntä) tottumaan sirmakan ääneen, jotta pitäisi mölyt mahassaan toisin kuin edeltäjänsä, joka muuten sattuu olemaan tämän nuorukaisen äidin isosetä 😀 Tämä kaveri on äitinsä isosedän tapaan loistotyyppi. Aivan kerrassaan mainio. Jouluahjaksi annan hälle kyllä pari nakkia.
@@@
Visst har jag skrivit ett brev (dvs. email) idag till Sverige till min bästis, som flyttade dit för länge sen o. som jag längtar efter mera o. mera när åren flytar förbi. Hon har rest till sin stuga på fjällen för att fira jul med sin familj. Hon skickade flera sms till mig under den tiden jag höll på att skriva till henne 😀 Telepati. – Tämä on Suomen toinen virallinen kieli, vaikka joitakin se tieto närästää. Rakastan suomenruotsalaista fiilistä, siinä on semmoinen valo, joka leviää omaankin sieluun aika ajoin.
@@@
Huominen menee sukulaisia syöttäessä. Mukana köörissä on kaksi eri tavalla toistaitoista, joista toisen osalta onkin lukijani jo kuullut yhtä sun toista. Tänään oli aiheuttanut kaupungilla hieman sekaannusta mikä tokikaan ei yllätä ketään. Oli karannut tyttären valvovan silmän alta omille teilleen – ”kiiruhtanut apteekkiin” kuten humoristityttäreni asian ilmaisi. Mitään asiaa hänellä ei apteekkiin ollut ja tarkoitus oli pysytellä tyttären vierellä tyttären setviessä S-kaupan infotiskillä mummolta vastikään varastetun S-kortin jatkomenettelyä. No lapsenlapsi löysi mummon apteekista jonkinlaisen aiheuttamansa sekasorron keskeltä. Alunperinhän tämä seurakunta oli liikkeellä siksi, että mummolle tuli kirje, jossa hänen kehoitettiin hakeutuvan haastemiehen luo hakemaan käräjäoikeuden mummolle suuntaamia asiakirjoja. Kyse oli tekemäni edunvalvontailmoituksen päätöksestä. Prosessi laitettiin muuten käyntiin elokuussa. ;D Tyttären viesti oli lyhyt, naseva ja humoristinen: virkamiehen ei kuulemma ollut kauaa tarvinut mummon turinoita kuunnella, kun ”löi leimaa paperiin että kypsää kamaa edunvalvontaan”. 😀
No nyt sitten vaan mummon kamat pakettiin ja suuntaan palvelutalo. Hällä on vielä kulkulupa lähiympäristöön, muttei kai eukkoa voi enää irti päästää. Lähellä on parikin vilkasliikenteistä tietä ja alue hänen nykymuistilleen vieras, jos kohta onkin aikanaan niillä nurkilla pitkäänkin asunut. Tosi paikannimen muisteli olleen toisessa kaupungissa, jossa asui noin neljäkymmentä vuotta taapäin. Semmoista se on, kun tiimalasi käy vähiin ja hiekkanjyvien seassa on sepeliä.
@@@
Joulupöydästä lähdetään ajamaan metsämökille (ehkä yö vielä nukutaan joulupäivän aamuun, saa nähdä). Siellä voi villasukat jalassa hiihdellä pirtinlattian poikki ees taas ja tuijottaa tulta piisissä ajattelematta sen kummempia. Samalla voi keräillä voimia mummon muuttoon, joka tapahtuu rakettien paukkuessa. (Talonmies kulkee koiran kanssa akkunan ohi ja vilkuttaa pimeässä, pihalamppu antaa jonkun säikeen valon tyngäksi.)
Lopuksi sanon, että jälleen kerran ihmettelen minulle lähetettyjä viestejä ja some-maailman postauksia kaikesta siitä valtavasta tohottamisesta, jota kodeissa joulun nimissä harjoitetaan. Joku kertoo satsanneensa ruokakauppaan moniaita satoja (!) euroja, joku toinen on jonottanut kylän parhaan ruokakaupan tiskissä hermot riekaleina. Kysymys kuuluu: miksi ihmiset tuon tekevät? Eikö ruokaa voi ostaa etukäteen ? Tarviiko ihminen niin paljon ruokaa selvitäkseen muutamasta vapaapäivästä? En ymmärrä. Viinaakin vaikuttaa kannetun heti monenlaista sorttia – for what? Ehkä nämä asiat selviävät minulle vielä joskus.
Näihin puheisiin rauhallista joulua ja levollista mieltä lukijalleni. Samalla lähetän avaruuden läpi sieluni signaalin jälkeläiselleni, joka näillä kellonlyömillä asettunee seimeensä ja painaa päänsä tyynyyn jossain Juuttaan maan seutuvilla. Niillä huudeilla, missä ikivanhan legendan mukaan pienokainen kapaloitiin ja laitettiin seimeen makaamaan. Pyydän tässä kohteliaasti samaan syssyyn, että seimen äärellä parvelleet suojelusenkelit havahtuisivat tilanteen olevan ohi ja siirtyisivät vartioimaan jälkeläiseni unta ja turvallisuutta. Kiitos paljon enkeleille!
teidän Klara
Klara Saken kirjoittaa 