Voi itkut, että on jo kova hinku päästä retkeilemään.
Mutta vielä ei kelit ole sellaiset, että vanhoja luitaan viitsisi yökuntiin ulkosalle viedä. Multa puuttuu myös hammokin aluspeitto, joka on nimeltään underquilt, alusviltti siis. Sellainen on ollut tarkoitus tehdä vanhasta makuupussista, kun niitä nyt on sattumalta kertynyt nurkkiin vuoskymmenten aikana. Mutta enhän minä ole saanut aikaiseksi.Vai olisinko sittenkin armollinen itselleni ja sanoisin: en ole ehtinyt tehdä. Sillä se on totuus. Mutta kansanluonteeseemme kuuluu itsensä vähätteleminen ja sättiminen. Me ollaan opittu siihen lapsesta. Ettei siis kukaan pääse sanomaan: leuhka tyyppi ja luulee olevansa vaikka mitä. Semmoinen maine on suomalaiselle kauhistus. Me ei nimittäin olla mitään make-Finland-great-again- tyyppejä. Me ei olla tremendous, very extreme, great and superior-tyyppejä. Ei, vaan me vedetään matalaa profiilia. Eipähän sitten itänaapurissakaan turhaan pillastuta.
@@@
Mulla on yksi etäisempi toveri, jonka kanssa on yhteinen harrastus, joka ei liity luontoon. Harrastuksen puitteissa tuli kysyttävää, jossa yhteydessä laitoin hälle tälläisen suokuvan ikään kuin piristeeksi näihin k…na-aikoihin. Ukkonsa kanssa kuljeskelee luonnossa ja isäntä on käsittääkseni innokas ornitologian eli lintuharrastuksen innostama. Liikkuvat lounais-Suomen äärirantamilla, josta toki on matkaa vähän joka paikkaan.
Mutta mitä hän kysyy kuvasta? Hän kysyy, onko tuossa Oulankajoki. (:0) Öhhh, tuota…ei. Oulankajoki on Kuusamossa ja täältä sinne on melkoisesti matkaa. Siksi toisekseen se jokitörmä on hieman toisentyyppistä maisemaa. Mutta olkaamme armollisia: ei kaikkea voi tietenkään hänkään tietää Herra paratkoon! Joskus sitä vaan vähän ällistyy. Nimittäin retkeilyinnostus, luontodokumentit ja retkivideot on siinä määrin lisääntyneet ja Oulankajoki niiden keskiössä, että äkkinäinen aattelee sen tiedon läpäisseen jo koko kansan. Juostaanhan siellä kaiken maailman kisojakin. Mutta avartavaa on itsellekin älytä, ettei aivostomme ole kollektiivisesti jakautunut. Se on hyvä asia ja erottaa meidät eräästä Aasian suunnalla olevasta maasta, jossa tieto on yhteistä.
@@@
Asiasta toiseen, niin tuli kuunnelluksi parikin hyvää radio-ohjelmaa pyöräillessä. Toisessa haastateltiin hauskaa sijoitusharrastajaa Julia Thulénia ja toisessa hauskaa, Stockmann Yard-kirjan kirjoittajaa. Julia juttelee ohjelmassa ”Näin säästät kymppitonnin”. Laitan siihen alapuolelle linkin. Hekottelin ääneen, huumorinaisia tämä Julia! Ohjelmassa oli myös opittavaa aihepiiristä, joka ainakin allekirjoittaneelle ihan vieras. Nimittäin sekä säästäminen että sijoittaminen. 😀
Linkki: https://areena.yle.fi/1-50082913
@@@
Toinen ohjelma oli Antto Terraksen haastattelu 17.4.20 . ”Stockmannin entinen myymäläetsivä Antto Terras: minulla on kaksi sydämen asiaa – vaimo ja Stokka.” Ohjelmassa Antto läpikäy ajatuksiaan Stockmannin kohtalosta. Luonnehdinta on mielestäni tarkkasilmäinen, onhan hällä kyseisen firman entisenä myymäläetsivänä pitkällinen näkemys asiantiloista. Täällä maallahan meille yksi Stockmann nyt on se ja sama, mutta on mulla sukulainen, jolle ”Hullarit” ja Stockmannin kanta-asiakkuus on keskeinen osa identiteettiä ja ihan must. En ymmärrä kuinka hän selviytyy ilman ”Stockkaa”. – Sanottakoon tässä yhteydessä, että Antolta on elokuussa tulossa uusi kirja. Siinä hän läpikäy 100 suomalaisjulkkista sen pohjalta, mitä kansa heistä todellisuudessa (?) ajattelee. Tiedossani ei ole, mihin tieto perustuu ja onko haastatellut kirjaa varten ihmisiä ja jos, niin ketä.
Linkki: https://areena.yle.fi/1-50468281
@@@
Näihin puheisiin jätän kunnioitetun lukijani. Toivotan Indonesiaan ja Tulppaanimaahan (jonne tulen näillä näkymin syksyllä jos K…navirus suo) voimia ja terveyttä. Samaa toivon myös meille kaikille suljetun maan kansalaisille ja lähetän siunaavat ajatukseni lapsenlapselle, joka sai omituisen mahataudin ja aaltoilevan kuumeilun toissayönä. Oirekuva kyllä niin kovin nyt koronalle kuulostaa.
Voimisiin ja voimaantumisiin Klara
Klara Saken kirjoittaa 