
Tässä jonkun matkan päässä on peltoa, jossa ei juurikaan tapahdu koskaan mitään. Sattumoisin saattaa kuulua traktorin murinaa, mutten tiedä mitä pellolla oikeastaan on virkaa. Poroja siinä kyllä liikkuu ja niitä tulee tietysti pihalle asti jolokottelemaan. Rakki on silloin jousissaan. Sen häntä virittyy kaarelle ja takajalat vispaa: ketä nuo on ja millä asialla!
Tänäänkin on ollut mieletön keli. Pientä kumpupilveä ja täys räkötys. Oli kaikenkarvaista etäkokousta, jonka takia piti tuon tuosta kökkiä mökissä, mutta aamukaffet sain sentäns juotua nuotiopaikalla ja vedeltyä puuron tunnelman vuoksi retkiastiasta.
Ihan hirveää piinaa on istua pimennetyssä kämpässä, jottei auringonvalo heijasta tietokoneen ruudusta. Eikä ole sessiotkaan olleet mieltä ylentäviä. Viimeisen kokouksen tunnelmaan toi omat paineensa Hurtan ripuli. Maha herätti sen jo 5.36 ja tästä muodostui yksi päivän ohjelmanumeroista. On loikittu ulkosalla tuon tuosta. Kesken etäkokouksenkin piti pyytää excuse, kun koiranpojalla tulee kakka housuun. Palatessani ulkoa oli kokous jo päättynyt. Puheenjohtaja ja sihteeri siellä vielä kökötti ruudussa ja sihteeri kuului juuri sanovan: ”Pitääköhän meidän odottaa tässä?” Olin parahultaisesti saanut mikrofonin auki ja huikkasin homman tulleen hoidetuksi ja kokous voidaan päättää minun ja rakin puolesta tähän 😀 Kaikenlaista tilannetta sitä elämä eteen heittää!

Läimäsin otsikkoon vanhat kaunat. Ne tuli mieleen tänään, kun yksi miespuolinen kollega ryöpytti meikäläistä etäkokouksessa. Tyyppi on tunnettu töykeydestään ja naisenpuolihan on aina hyvä kohde, kun sattuu kalju kiristämään. Toisille uroksille kukkoilemisessa on näetsen omat riskinsä. Siihen voi ryhtyä vain ääritilanteessa, jolloin kysymys on elämästä ja kuolemasta. Urokselle tälläinen tilanne on kunnian ja/tai omien kasvojen menettäminen. Siinä ei napilla pelata. Toivon ukolle tosi huonoja yöunia, kärttyistä iltaa hapannaamaisen vaimon kanssa ja huonosti talvehtineita Brysselin kaaleja. Jos sillä törkimyksellä nyt edes kaali kasvaa. Epäilen. Kaikki näivettyy ja märäntyy hänen läheisyydessään.
- Kiitos lukijalle terapiasta. Auttoi hetkellisesti. Joudun kyseisen kaalinpään kanssa vielä useitakin kertoja tekemisiin, mitä kohtaloa en toivo kenellekään. …tai no jaa 😉 Ehkä keksin yhden. Peili täytyy siinä tapauksessa ottaa avuksi.
@@@
Mulla on hyvä ystävä, jonka kanssa terapoidaan toisiamme.* Tavataan harvoin livenä, vaikka kotimme ovat aika liki. Soitellaan, mailaillaan ja viestitellään. Tavattiin viikko sitten ja funtsittiin sellaista asiaa kuin rasittavat ihmissuhteet. Lukijani lie jo kyllästynyt aiheeseen, mutta me ystävän kanssa ei. Molemmilla on ihmissuhteita, jotka rassaa ja rasittaa. Osa niistä on semmoisia, ettei niistä pääse eroon kuin kuolemalla. Lukija saattaa arvata keitä ne semmoiset on.
Raportoitiin toisillemme rasittavista ihmissuhteista. Raskas piirre lähimmäisessä on ahneus, toinen yhtä raskas on kateus. Ystäväni on hyvin vaatimaton ihminen, jolla on merkittävä varallisuus. Mulle on ihan se ja sama, sillä ollaan oltu ystäviä kauan, kauan. Lisäksi on niin, etten arvosta enkä arvota ihmisiä varallisuuden, ammatin, asunnon, koiran, kevätulsterin tai iskelmälaulajapuolison perusteella. Sen sijaan kyttään ihmisyyttä, aitoutta, rehellisyyttä, lähimmäisen hyväksymistä sellaisenaan ja rehtiä ystävyyttä. Ne on meikäläisen mittatikkuja.
Ystävä kertoi ahneudesta, jota toisinaan havaitsee ihmisissä, jotka pyrkivät lähelle. Muistan saman ilmiön kouluajoilta. Koulussani oli tyttö, joka oli kovin varakkaasta perheestä. Jo sen ikäisistä jotkut tunsivat vetoa tähän tyttöön ”jostakin syystä”. Hän oli sanalla sanoen kummallinen ja outo. Epäilen, että mikäli olisi ollut vähävaraisesta perheestä, olisi kaveripiiriin pyrkijöistä taatusti ollut pulaa. Olisi voinut olla koulukiusattukin. – Tytölle ei käynyt hyvin. 😦
*Näistä ihmisistä olen elämälle kiitollinen.
@@@
Mulla oli kuva vielä makkarapaketista, mutta säästän lukijaa 😀 Siinä kuvassa oli yksi suurimmista gurmee-ruoistani. Nimittäin Poprilli-makkara. Yhdessä makkarassa on …hetkinen… 212 kcal eli paketissa (4 makkaraa) on siis äkkiä laskien 4 x 212 kcal. Kevyttä koiranpaskotuksen ryydittämää etätyötä tekevä naisimmeinen saisi siis syödä kaksi pakettia päivässä ja lisäksi vettä, ei muuta. Näillä eväillä saattaisi jopa hieman laihtuakin, jos koiran ripuli ja yöhyppääminen jatkuisi.
Jätän lukijani pohtimaan tätä bikinikuntoon vievää käänteentekevää makkaradieettiä. Itse vääntäydyn vielä iltalenkille koiran kanssa (nukkuu levolliseksi jaksaakseen yöllä ravata ulkona). Sitten onkin aika käydä kyljelleen, jotta aamusta pääsee ajoissa maantielle kohti Talonmiehen ylläpitämää resorttia.
Gesundheit! Klara
