Hyvä Lukijani,

terveisiä multitasking-ympäristöstä, jossa yhtä aikaa pyörii toinen kone vieressä päivittämässä yhtä it-teknologian huipputuotetta koneeseeni eee-ritt-tääin hitaasti. Ja oma kallonkuoren sisäinen prosessorini väittää, että tietokoneen ruutua ei saa päästää torkahdustilaan. Näin muodoin tökin sitä tuon tuosta hereille: Heräätkös siitä pakana!

Oven suussa on laukkuja moneen lähtöön eli sekä työmatkalle että yhdelle hevostallille (en aio nousta selkään) ja lopulta pitäisi päätyä itärajan torppaan. Saa nähdä osuuko ajolinjat siten, että vältyn seisomasta jossakin risteyksessä kolmion takana väistämässä poikittaissuuntaan huristavaa itseäni.

(Lenkkikaveri watsappasi aamusta: lenkille? Piirustin vastausviestiin tänään alkavan rallini. Ei ole reagoinut viestiini mitenkään. Pyörtyi ehkä.)

###

Talonmies touhusi tuossa aikansa omaa reissuaan pakkailemaasa Rakin höyrytessä milloin meikäläisen, milloin Talonmiehen jaloissa kyselemässä, jotta pääseehän hänkin mukaan. Ja jos herrasväki vielä tohtisi ilmoittaa kumpaan kyytiin.

Talonmiehen matkaan meni, sillä meikäläisen työpaikalla syntyisi sekaannusta, jos karvatassu pyörisi mukana karusellissä. Päätyy isäntineen pienen ajokierroksen jälkeen viikon lopulla itärajalle sekin. Sinnehän me ehkä isommallakin joukolla voidaan vielä kaikki jout… äh olkoon.

###

Tämä on kuva kirjoituspöydältäni.

Kaivelin kuvan arkistosta, kun lienen käyttänyt blogin kuvavaraston loppuun. Uutta pitäisi latailla. Nytpä olisi upea keli käydä räpsimässä, mutta kyttäilen it-latailua (80.2 % menossa). Sitten vasta hyppään pirssiini ajamaan rapiat sata kilometriä, sähhäytän välimatkan krouviin pienen kylän luontopolulle ohimennessä raitistelemaan. Siitä jatkan matkaa vielä muutaman tunnin varsinaiseen kohteeseen.

Kuten Lukijani havaitsee, olen vielä työelämän pyörteessä jossain määrin kiinni. En tarvitse rahaa, se ei ole syy. Syy on osittain joku vierottumisongelma (pienessä määrin, kun saisin aikani kulumaan muutenkin). Pääasiallinen syy on se, että systeemi tarvii meikäläisen osaamistasoa, ei pysty kandilla paikkaamaan. Eikä muita ole vapailla markkinoilla. Osa on eläköitynyt, osa kuollut ja jotkut menneet tutkimushommiin. Joku pitää privaattia vain, joku hoitaa lastaan tai vanhempiaan ja tekee päivystyksiä.

Ensi vuodeksi rukoilevat jatkoa, sairaalan johtokin lie vihertänyt budjetille. Lukijani on toki jo moneen kertaan saanut tietää seikan, jonka vielä kertaan: media antaa virheellisen kuvan tilanteesta ja yleisö uskoo mediaa.

Ei kokeneita erikoislääkäreitä etenkään tietyille aloille ole roppakaupalla missään, ei edes keikkalääkärifirmojen listoilla. Tiettyjen erikoisalojen tulevasta vajauksesta tiedettiin jo noin kymmenen vuotta sitten. Erikoislääkäriksi valmistuminen edellyttää 6 vuotta lääkistä ja 6 vuotta työtä erikoistuvana lääkärinä huonolla palkalla. Raha tulee ylitöistä eli päivystämisestä normaalin viikkotuntimäärän päälle. Ja lapset parkuu kotosalla sen aikaa äitiä tai isää vailla.

Kirurgiksi haluavia riittää, mutta muut erikoisalat kun lasketaan yhteen, niin potilasmäärä on siinä läjässä merkittävästi suurempi. Mediasta saa käsityksen, ettei sairaaloissa tehdä muuta kuin leikataan. Eipä kiljuta vaikkapa neurologipulasta tai psykiatripulasta, joka on riivannut yliopistosairaaloitakin niin kauan kuin jaksan muistaa. (En ole kumpikaan, sivusta seurannut kumminkin.) Olen ai-van kyllästynyt median antamaan vääristyneeseen kuvaan. Eivät viitsi ottaa selville kokonaiskuvaa. Monilla ei-kirurgisilla erikoisaloilla on monessa sairaalassa jonot jumissa.

Onhan niitä keikkafirmoja ja ryöstöpalkkoja, mutta sen osuus koko terveydenhuollon budjetista on pieni. Vastikään Lääkärilehti siitä kirjoitti ihan prosentteja myöten ja on se jossain alaviitteessä ollut muuallakin. Muttei mediaa kiinnosta otsikoihin nostaa, turmelisi vain klikkiotsikot. Kansa nääs vauhkoontuu siitä, että ei ole lääkäriä ja joku saa paljon palkkaa. Soviet Finland, kaikille saman verran olipa koulutus kuinka pitkä tahansa. Mitäs käyvät 12 vuotta koulua ja tekevät hulluna töitä yölläkin erikoislääkärin paperit saadakseen.

Nuori terveyskeskuslääkäri sanoi mulle, ettei kannata lähteä sairaalalääkäriksi erikoistumaan, kun erikoistumisvaiheessa saisi puolet siitä palkasta mitä saa jo nyt erikoistumattomana terveyskeskuksessa kun vain jonkin verran päivätyön lisäksi päivystää, eikä yön yli välttämättä tarvi tehdä sitäkään.

Jaa-hah, nyt Lukijani jo huokaa: eikö se 100% jo ala pikkuhiljaa tulla täyteen sitä it-huttua. Hän on oikeassa! Juuri kilahti satanen lasiin ja meikäläinen voi nostaa kytkintä.

Toivottavasti päkätykseni ei pahoita kenenkään mieltä, eivätkä ihanan keltaiset ja punakat syyslehdet kirjasinteni myötä tällä sekunnilla tipahda kuollean ruskeina maahan. Haluan vain väläyttää muutakin näkökulmaa, kun sellainenkin on. Tässäkin asiassa.

Olkoon rauha kanssamme (oho, lapsus. Piti lukea, että ”kanssaNNE” :D).

Teidän Klara