Hyvä Lukijani,
istun hiljenevässä illassa juotettuani koiralle jokusen milligramman tasipimidiiniä. Kauppanimi on niinkin hauska kuin Tessie – melkein kuin Lassie. Lääkeaine on alfa-2A-adrenoseptoriagonisti. Niin mitä? No tietysti noradrenergistä systeemiä hillitsevää jarrua koiralle. Orion näyttää tutkivan tätä ihmiskäyttöönkin, unettomuuden hoitoon.
Vaikka joku on joskus konitohtoriksikin meikäläistä suutuspäissään (paino yhdyssanan viimeisellä osalla) haukkunut, niin joku muistijälki on vielä takaraivossa. Muistijälki kuiskii, jotta kun alkaa jänskättää, niin sympaattisen hermoston hermopäätteet ruiskivat katekoliamiineja, siis adrenaliinia ja noradrenaliinia verenkiertoon. Ne pirulaiset osaavat hakeutua oikeille postilaatikoille solun pintaan viemään viestiä, että he-rä-tys siellä! Ja niin alkaa pumppu läpättää, kädet hikoilla, naama menee punaiseksi, raajat tutisevat, hengitys kiihtyy ja paniikki iskee.
Tätä systeemiä tällä lääkkeellä hillitään. Tavoitteena on huomenna saada koiranroikale hikisine tassuineen ja punaisine naamoineen taivutetuksi eläinlääkärin pöydälle korvakontrolliin. Tämä oli koeannos. Näyttää nukkuvan sikeästi 😉 Tuo eläin on eläinlääkärin tiloissa pitelemättömissä. Riehuu, hyppää odotushuoneessa nuolemaan naamoja, joiden omistajien elimistö kuohahtaa saman mekanismin kourissa. Naamansa punehtuvat, raivontunteet aktivoituvat ja hiki virtaa katekoliamiinimyrskyssä. Ajautuupa siihen tilaan usein eläinlääkärikin, kun odotussalissa virittynyt koiranroikale pääsee kaikkein pyhimpään luullen tuomionsa jo tulleen.
Piti tässä hieman tutkailla kirjahyllyäkin ja vilkuilla ikivanhoja lähteitä. Vielä on Color Atlas of Patophysiology käden ulottuville unohtuneena. Laitan siitä yhden kolesteroliaineenvaihduntaan liittyvän kuvan ihan vain siksi, että…(ks. seuraava kappale).
Niin, että mistä on kyse?
Minäpä aloitan eilisestä, kun katsoin erästä somealustaa havaitakseni, että useampi ei-lääketieteilijätuttavani näytti seuraavaa hömppätason ”terveystietäjiä”, siis tee-se-itse-asiantuntijoita. Silmäni pullistuivat, korvat punehtuivat: mitä soopaa! Hermopäätteeni ruutasivat paineella katekoliamiineja, syke nousi ja pään verenkierto huristi satasella (km/h). MITEN sekä hömppäasiantuntijat että horinoitaan seuraavat koulutetut ihmiset eivät itse älyä, miten monimutkaisista asioista on kyse. Puhuvat niistä mutkat suoristaen ja täåydellisen väärinkäsityksen vallassa kuin helppoheikit konsanaan. Ja toiset pöljät uskoo!
Aihepiirit olivat semmoisia, että vaikka elämänsä on lääketieteelle uhrannut ja koittanut repiä aivoistaan sen, mitä suinkin irti lähtee, niin ei ole käsittänyt kuin pienen palasen perusteista. Aika vähän somessa on esim. insinööritieteistä tai juridiikasta itseoppineena viisastelevia muka-asiantuntijoita. Mutta ihan heittämällä voidaan sepostaa niinkin monimutkaisesta koneistosta kuin mikä ihminen kaikkinensa on – jo pelkästään terveenä. Siihen kun viskataan sairaus tai pari samalle ihmiselle, niin jotkut kirjekurssilaiset laukovat ”asiantuntijan sanoja” niistäkin. Vaan lyötäispä heidät bed side eli potilaan ääreen ”neuvomaan”, niin jo menisi luu käkättimeen.
Take home message: älkää uskoko kaikkea, Te hyvä Lukijani! Olkaa kriittisiä: kuka sanoi ja millä harteilla? Maailma on täynnä soopaa suoltavia….
…siitä tulikin mieleeni, että punaisten lippalakkien maahan saatiin uusi johtaja. Viime kierroksella tuntuivat häntä siellä kovinkin arvostavan ja supervoimiinsa luottavan. Mistäkö tiedän? No, haastateltiin viikon aikana kaikki pelikaverit sikäläisillä kentillä. Maga-tyyppejä kaikki tyynni. Kansa on puhunut ja pulinat pois. 😉
Näin kätevästi etenin noradrenergisestä järjestelmästä rapakon taakse. Nokkelaa? :DAsetun huomenna pyörille seitensataselleni, niin päätin sitä ennen piipahtaa tervehtimässä.
Oikein hyvää viikkoa Lukijalleni! Klara S.
Klara Saken kirjoittaa 