Hyvä Lukijani,

terveisiä Suomen pohjoisista osista, jotka kuuluvat maahamme, vaikkei sitä aina median perusteella uskoisi. Täällä asuu ihmisiä, joista osalla esimerkiksi erikoissairaanhoito on satojen kilometrien päässä. Kun joku tarvitsee sairaalatason toimenpidettä on matka sama kuin helsinkiläinen lähtisi Kuopioon tai Kajaaniin. Sitten kysytään, pitääkö koko maa pitää asuttuna. Pitää, sanon ykskantaan. Suomi on laaja maa.

###

Olin iltasella hiihtolenkillä, kun puhelin tutisi taskussa. Soittajana ihminen, joka harmittelee kiireisyyttäni ja vähiä yhteydenottoja. Päätin vastata, vaikka olin ladulla.

Pelkäsin joutuvani avaamaan Vn kuolemaa, josta en nyt haluaisi tässä vaiheessa hänelle kertoa. Mutta Herra helpon taas heitti: halusi jutella omista kuulumisistaan. Lapset olivat tsubidubiduu, miniä oli dibadabadaa, vävyn vanhemmat duiduduu, sisaren naapurissa jäbädäbäduu, se vanha täti paikkakunnalla x dippediduu.

Kun ladulla oli vähän tukala käydä keskustelua (ts. lähinnä kuunnella), huomioi sen. Mutta sanoi, että on ihan pakko kertoa vielä yksi kamala tapaus. Että muistanko koiran B, joka oli sukulaispojalla X paikkakunnalla Y…. Siis se suloinen karvaturri, no se, kyllä muistat, siis jonka ottivat asuessaan paikassa Z. (En ihan muistanut, mutta auttaakseni eteenpäin myöntelin, että juu taidan muistaa.) Sitten seurasivat dramaattisten asiantilojen yksityiskohtaiset kuvaukset, mitä kukakin oli tilanteessa tehnyt, miten reagoinut, mitä veterinääri oli todennut ja lopuksi draaman kaaren kliimaksina uutinen: koira oli äkillisesti kuollut! Sanoin ymmärtäväni, että äkillinen koirankin kuolema on kova paikka.

###

Tänne Lappiin on luvattu kovia pakkasia. Onneksi ostin viime pakkasilla Motonetistä kolme numeroa liian suuret moottorikelkkatyyppiset saappaat, joihin voi tukkia villasukkaa ja saada vielä sittenkin pelivaraa lämpimälle ilmalle jalkaterän ja kengän väliin. Virsut köytän lumikenkiin ja lontostan huomenna tunturiin. Käsiin kolme numeroa liian suuret nahkarukkaset, niiden sisälle lapaset.

###

Lopuksi Paras Kalakeittoni-ohje. Jos tulee kertauksena, niin pyydän ymmärrystä.

Otetaan 3 pottua per nuppi, 1-2 sipulia, paloitellaan ja keitetään liki kypsäksi. Siihen siivutetaan lohipala, sekaan kalaliemikuutio, pippuria, tilliä ja lopuksi ruokakermatörppö. Ehkä vähän suolaa vielä. Ja se on siinä. Helppo ja paranee uudelleen lämmitettynä.

Saan hyviä ruokavinkkejä Ali Leiniön juutuubin retkivideoista, joista tämäkin on samoin kuin aiemmin esittelemäni sienirisotto. Keep it simple-tyyppistä ruoanlaittoa parhaimmillaan nämä Alin kokkailut.

###

Nyt on pakkanen laskenut parinkympin tienoille. Yöstä tulee kylmä. Rakki makaa kylki kiinni takkamuurissa, mutta vaikuttaa tyytyväiseltä. Talonmies hankki kumitiivistettä ja tiivisteli ulko-oven, josta on havaittu vetoa.

Takassa on vielä pieni hehku. Odottelen sen hiipumista, jotta pellit voi lyödä kiinni ja pääsee yöpuulle kuulostelemaan yläkerran vuokralaisen asettumista makuuksilleen. Sillä on pörröinen häntä ja tupsut korvalapuissaan. Vuokraansa ei vieläkään ole maksanut, ei edes nahkoina.

Kuulumisiin, Klara (tänään: itkemistä 0 minuuttia)