Hyvä Lukijani,

katson Kuun sirppiä sysimustalla paukkupakkastaivaalla korkean korkean hotellin ikkunasta.

Yritän saada viestin Kuulle. Huidon ja viittelöin, muodostan sanoja huulillani: ootko nähnyt, pistitkö merkille, näitkö minne meni?

Mutta Kuu ei vastaa. Se tuijottaa vääjäämättä eteensä.

On seitsemäs päivä ilman V:tä. Itkin eilen enää kahdesti, tänään vain puolikkaan.

V:n työkaverit lähettivät tiedustelun: saako hautajaisiin tulla?

Väsyttää. Ryömin tornihotellissa rakkaan sisämakupussini uumeniin. V makaa kylmiössään, mutta lennokas sielunsa liitää vapauden tuulissa. Kuulen hänen raikuvan naurunsa.

Huomenna on työpäivä.

Teidän, Klara