Hyvä Lukijani,
istun keittiönpöydän äärellä edessäni tyhjät aamupalakupit. Aamupalakupit? Kyllä. Ne muodostuvat jääkaappia staassanneista tuotteista: noin 1 dl kaalilaatikkoa (aina avec ketshup), yksi kalkkunanakki, puolikas paahdettua sämpylänpuolikasta, puolet jugurttirahkapurkista, desilitra juotavaa jogurttia ja kahvia. Kuka sanoo, ettei kaalilaatikkoa voisi syödä aamupalaksi, mutta hotelliaamiaisen nakit ja teollisuuslihapullat ovat ok?
###
Tutkailen ensi viikon retkikohdetta ja siihen liittyen kuuntelin podcasteja. Yhdessä podcastissa luontotoimittaja haastattelee tutkijaa. Ovat luontokohteessa ja toimittaja hihkaisee: ”Sä laitoit kyl todel nopeest ton nuotion päälle kun tultiin!” Päälle! Olen somepalstoilla havainnut etelän ihmisten grillaavan nuotiossa ruokatuotteitaan. Grillaavan! Tätä on pansuomalaisuuteen kasvatetun kielifriikin kyl hiton vaikee hiffaa. Luontotoimittaja ehkä naksauttaa nuotion päälle kotipuolessaan niin, että käynnistysvalo räpsähtää. Terveisin Pohjoisen Puolesta-kansalaisrasisti.
Rauhoittava kuva:
###
Puoliso (matkoilla) totesi männäviikolla seuraavaa: ”Sinä se et osaa sanoa ei!” Sanoin siihen ehdottomana kantanani, että EI, ei ole totta. Raavin korvallistani ja tarkensin: ”Melko usein siis näin ei ole. Monestikaan siis ei ole.”
Menin työhuoneeseeni, avasin tietokoneen ja sähköpostilootani. Luin uudelleen vastauksen erään keskussairaalan ensi vuotta koskevaan avunhuutoon. Siihen oli selvästikin minun postilaatikostani vastattu. Katsoin sitten hetken aikaa pihakuusia. Ja väitöslahjaksi saamaani puutarhatonttua, jonka puoleen lapsenlapsi (2v) ohikulkiessaan kumartuu ja huikkaa: ”Moi!” Siitä katse siirtyi tyhjään lintulautaan, josta liukui maan tasalle sahattuun lumihalloheisipuskaan. Sitten takaisin sähköpostiin. Luin sen uudelleen. Näytti edelleenkin olevan itseni lähettämä. Siinä luvattiin, että ”mikäli tilanne on todella niin vaikea, olen käytettävissä siinä tapauksessa, että potilaslistaani kevennetään, enkä tee kovinkaan monta päivää kuukaudessa.” Minäkö muka en osaisi sanoa ei?!
###
Suolentähystys meni hienosti. Siksi maksoin privaattiin rahani, jotta sain valita skopistin, jonka maineen tiedän taitavaksi. Sukankudonnan jälki ei kaikilla kutojilla ole samanlainen ja tämä pätee tohtoreihinkin lajissa kuin lajissa. Ruoansulatuskanavan tähystyksissä gastroenterologi (sisätautilääkärin taustakoulutus) on ilman muuta taitojen suhteen number one. Tekevät niitä kirurgitaustaisia tähystäjiä enemmän, mikä on aika yleisesti lääkärikunnan tiedossa. Joten mikäli sielläpäin on mahdollisuus tähystäjä valita, muistakaa sanani.
Kolonoskopia maksoi minulle yksityispuolella vajaat 800 euroa, josta lääkärille 193 €, loput yrityksen kuluihin (hoitaja, laitteet, tarvikkeet). Tiedän työni puolesta kustannuksista sen verran, että mikäli olisin ruinannut lähetteen julkispuolelle olisi veronmaksajien maksettavaksi tullut kolmin-nelinkertainen summa ja itselle vain käyntimaksu. Toki veroina maksamme itse kukin monen muunkin tutkimukset.
En valita, verotus on hyvä asia yhteiskunnan kannalta, enkä markkinoi privaattitoimintaakaan. Mutta totuttu on, että kaikkea on ja kaikkea saa, eikä todellista hintaa tarvi itse pulittaa. Monessakaan maassa ei näin ole.
Verojen kauttahan porukalla toisistamme huolehditaan. Jenkit pitivät sitä sosialismina, kun tästä kanssaan juttelin. Ja sitä, että enemmän tienaavat (huom. palkansaajat siis) maksavat euromääräisesti enemmän veroa. Olen joskus antanut palkastani verottajalle puolet ja kehtaan sanoa. Hyvin jäi käteenkin, ei sillä, mutta kovalla työllä ja päivystämällä tuli palkka revittyä. Aattelin silloin, että ihan hyvä summa yhteiseen jakoon omaa työtä tekemällä. No, jotkut ajattelevat, että käteen tulisi jäädä kaikilla saman verran koulutuksesta ja työstä riippumatta. Näinhän jossain maassa joskus oli ennen oligarkkeja. Vaan toiko onnen kansalle, epäilen.
Näen niin, että on oikein, että ihmisillä on (olisi?) katto pään päällä ja edes jotakin ruokaa. Ja että pääsevät kouluun ja hoitoon. Ja että on kirjasto ja poliisitoimi, puolustusvoimat ja tienrakentajat. Ja juna kulkee, vessa ei tukkeudu, valo tulee lamppuun ja vettä hanasta. Ainakin nämä. Kaikissa maissa ei ole näin hyvin, likikään. (Kävin kerran Intiassa. Reissu avasi silmät karmeimpaan totuuteen.)
Konkluusio: täällä kiitollinen, onnellisen maan onnellinen veronmaksaja 😀
###
Nyt on niin, että Lukijani on varmasti jo ihan uuvuksissa. Teuvo näyttää tulevan kaupasta ja täytyy itsekin nyt terästäytyä. Siis käydä koiralenkillä ja virittämässä takapihalle Talonmiehen hankkima chippiharjoittelupönttö. Tehdä sitten pari viuhuvaa liikettä, josta hakemaan lapsenlapsi tarhasta. Vanhemmat ovat ammatissa, jota tehdään 24/7. Nyt osui molemmille huki yhtäaikaa. Mutta onneksi on mummot keksitty!
Oikein hyvää viikonloppua Lukijalleni toivoo Klara Täältä Jostain
Ps. Maisemaonnelliselle Johannalle kiitokset, kun olet suositellut blogiani. Alkoi ensin ujostuttaa, että onkhan nämät nyt niin kummoisia pähkäilyjä, mutta pääsin siitä nopeasti yli 😀 Kiitos paljon!
Klara Saken kirjoittaa 