Kesän kuvamuistoja ja podcastin kuuntelua

Muotkatunturin Stuorraävzi (kai tuo on se, eikä Nirvajoki, jolla seudulla myös liikuttiin). Erittäin kuiva elokuun alku 2024.

Hyvä Lukijani,

kun tässä nyt vain näppejä nuollaan ensi kesää ajatellen, niin marssitan pienen kuvakavalkadin aiemmista hortoiluista. Ylläolevan kuvan otin Muotkatunturista, jossa viiden päivän aikana ei nähty kuin kaksi yksinkulkevaa ja yhdet tytöt juttuetäisyydeltä. Kaukoetäisyydeltä nähtiin kolme pariskuntana liikkuvaa, lienevätkö olleet miehiä vai naisia. Hieno alue, helppokulkuinen maasto. Polkuakin siellä on, jos ei halua irottautua omin toimin kulkemaan, mikä sekään ei ole vaikeaa etenkään kirkaalla säällä.

Paratiisikuru kesäkuu 2024.

UK-puiston Paratiisikurussa kuvaa ottaessa oli kahdeksan (8) retkikuntaa lähietäisyydellä. Vaellustoverini M ja minä, nainen koirineen, vaivalloisesti liikkuva merkittävän ylipainoinen nainen valtavan rinkan kanssa, pari pariskuntaa, mies ja poika, yksinäinen nainen ja joku vielä. Etenkin välillä Aittajärvi-Muorakkavaarakanjoki oli kulkijoita ja Muorakkavaarakan tuvalla sitten isompikin porukka. Joitakin vastaatulevia jututettiinkin, Pohjois-Karjalasta, Kymenlaaksosta, Varsinais-Suomesta, pk-seudulta…

Karhunkierroksella sain viime kesänä kokemuksen itselleni epämieluisan tason väenpaljoudesta. Ei ihmisissä sinänsä vikaa ole, mutta omaa rauhaa kaipaavan paikka tuo Karhunkierros ei ole, jos minulta kysytään. Pari ihan hauskaa sakemannia kulki pätkän mukanani ja jonkun matkaa kolme keskipohjanmaalaista.

Hiidenportilla törmäsin saksalaispariskuntaan, jotka olivat ajaneet upealla asuntoautolla saman ”rompoolitien” päähän kuin minäkin. Tielle oli ajettu sepeliä. Päällä heillä oli puuvillaiset (eli sääskien hikihoukuttimet) t-paidat, jalassa shortsit, ei hattua hyttyshatusta puhumattakaan. Ihailivat hyttyshuppuani ja kyselivät ostopaikkaa. Olivat hyttysten takia kirjaimellisesti pistoksissaan ja niin levottomia kuin pahassa hyttys-paarma-keskityksessä ihminen voi olla. Metsien räkästä ei heillä selvästikään ollut aiempaa kokemusta.

Tässä M nousee Ukselmapäälle, minä jäin ottamaan kuvaa. Hiki tuli ylös puskiessa.

###

Retkiasioista vielä. Ostin paljasjalkakengät ja pyyhkäisin eilen testilenkiksi 12 kilometrin pätkän. Hyvät olivat ja kulku kuin tanssia! Kengät on Vivo Barefoot-merkkiset, nahkakengät, ei ihan ilmaiset. Paljasjalkakenkien tapaan niissä ei ole kantakorotusta, raakakumipohjat on ja hyvä pito.

Tietä jotostellessa kuuntelen aina jotakin. Tällä kertaa kuuntelin Spotifystä podcastia (linkki alla), jossa haastateltiin kahta nuorta naista ensimmäisestä talvivaelluksestaan Hetta-Pallas- reitillä helmikuussa 2023. Tekivät lainaamillaan tunturisuksilla ensiharjoittelun Helsingin Herttoniemessä, toinen mainittiin kokemattomaksi suksilla laskijaksi. Ahkion sijasta päätyivät rinkkoihin ja majoituksen päättivät toteuttaa varaustuvissa. Teltassa hangessa yöpyminen ei ollut heidän juttunsa.

Pakkasta lähtövaiheessa mainittiin olleen -35. Reitin olivat etukäteen ottaneet ylös gps:ään, mutta maastossa reitti yllättäen katosi reittimerkkien puuttumiseen ja jonkinlainen pieni eksyminenkin siinä tuli illan pimetessä. Myöhemmin selvisi, että reittiä oli lumivyöryriskin takia muutettu. Retken loppuvaiheessa olivat lähestymässä Pallasta, kun vastaan tuli latupartio moottorikelkalla. Kyselivät tyttöjen reittiä ja ehdottomasti kehottivat olemaan nousematta tunturin päälle siellä vallitsevan myrskyn vuoksi. Neuvon noudattaminen teki tytöille tiukkaa, sillä nousu kuului suunnitelmiin. Harkinnan jälkeen päätyivät uskomaan paikallisiin ammattilaisiin ja menivät Jerisjärvelle.

Mitkä seikat jäivät meikäläistä mietityttämään? Majoitteen puuttuminen on etenkin talvella ilman muuta huono juttu. Entä, jos tupaa ei olisi pakkasessa löytynytkään? Tälläinen tapaus sattui joku vuosi sitten muistaakseni Härkätunturissa. Toinen hiihtovaeltajista menehtyi heidän päätyessään 300 m päähän tuvasta, jota eivät pimeässä ja pakkasessa löytäneet ja uupuivat lähistölle. Reittimerkitkin voivat peittyä lumeen ja reitti kadota, mikä ei pohjoisessa ole mitenkään ennalta-arvaamaton tilanne päiväretkeilijöillekään.

Otsalamppukin tuotti yllätyksen, kun virta loppui käyttäjän poltettua lamppua täysteholla, vaikka siinä oli virtaa säästäväkin toiminto, jota ei etukäteen ollut hoksannut. Toinen tytöistä kaatui hankeen ja jalkaan sattui. Rinkka selässä suksien päällä upottavassa hangessa keikkuessa on kokenutkin hiihtäjä kaatumisriskissä puhumattakaan alamäkilaskuun tottumattomasta. Tuollaisessa tilanteessa meikäläisen kokenut laskettelijatuttu katkoi polvestaan ristisiteen. Maastosta poispääsy umpihangessa ”rikkinäisellä polvella” oli vaikeaa, vaikkei tielle ollut pitkästi. Kaikkinensa haastattelussa tytöt suhtautuivat tilanteeseen iloisesti nauraen: sattuuhan sitä. Kiistatta voitanee sanoa, että useamman yleisesti tiedossa olevan riskin se sisälsi, vakavimpana tuo varamajoitteen puuttuminen. Ajattelin, että toivottavasti ei kokematon kuulija pelkästään tähän podcastiin perusta lähtötietojaan, jos talvella tunturiin aikoo.

Podcastin haastattelu tehtiin huhtikuussa 2023. Sen jälkeen sattui se äidin ja lapsen kuolemaan johtanut onnettomuus alueella, joka käsitykseni mukaan on juuri tuo, josta tyttöjä varoitettiin. Olen aika varma, että jälkikäteen tytöille valkeni jotakin oleellista, kun tieto Pallaksen onnettomuudesta korviinsa kiiri.

Näihin puheisiin! Häivyn hetkeksi ruotsalaisseurassa pelimatkalle merten taa, mutta saattanen sieltä jonkun viestin laittaakin. yt Klara

Elämää ja politiikkaa

Oispa jo loppukevät…tämä on mökkitieltä. Kaipaan sinne.

Hyvä Lukijani,

puristan kahvikuppia molemmin käsin näpit jääkalikkana ja hoksaan: kirjoittamallahan ne lämpiää! The Rakki makaa selän takana keittiönmatolla urahdellen harvakseltaan. Se tarkoittaa: mikä mättää, kun ruokakuppi ammottaa tyhjyyttään. Aion lenkittää sen ennen ruokaa, joten saa vielä tovin urahdella. Aamusta käytiin potkurireissu. Sai orpo piruparka rallittaa sielunsa pohjasta. Talonmies on nähkäätten reissussa mailapelin tiimoilta ja koira stressaa, kun ukkoa ei näy ei kuulu. Aamulenkillä jalannoston jälkeen pysähteli katsomaan kaukaisuuteen tiellepäin, josko isäntä kehittyisi näkyviin. Vaan ukko se loistaa poissaolollaan.

Puhelin bingahtelee selän takana. Se on jälkeläinen, joka on ollut yön töissä. Ehkä jotakin mielen päällä? Katsotaanpa…A-haa: teatterireissua lähiajoille kaavailemassa. Hän toimii päivystysalalla. Sanoo sen sopivan itselleen, kun sitten on arkivapaita. Tunnistan tilanteen. Yö- ja etenkin viikonlopputöissä on hyviäkin puolia. Arkivapailla voi tehdä ruuhkattomuudessa kauppaostokset ja mennä luontopoluille yksinäisyyteen ilman, että tusina lähimmäistä kälättää keskenään ja metsä raikaa.

###

Asiasta podcasteihin. Kuuntelen toisinaan Psykopodiaa-podcastia, jossa psykologi Nina Lyytinen haastattelee asiantuntijoita. Aiheet ovat hyviä, keskeisiä elämän kysymyksiä, psykologiaan liittyvää aihepiiriä. Suosittelen sydämestäni. Kuuntelin juuri tämän (yritän laittaa linkin tähän): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/suunnassa

Jakso on tämä:

95. Miten voit selkiyttää elämäsi suuntaa? Vieraana Liisa Uusitalo-Arola.

Erittäin hyviä vinkkejä elämänsä selkiyttämiseen. Aion kokeilla ainakin seuraavia Liisan ehdotuksia:

  • Piirrä 100 kohdan lista asioista, jotka alkavat näin ”En halua enää…”
  • Piirrä kartta asioista, jotka tänään kiinnittivät huomiotasi, mietityttivät positiivisesti tai negatiivisesti esim. somessa (miksei myös lehdistössä, ihmisten puheissa, telkkarissa, radiossa, kirjallisuudessa,… nämä lisään itse, sillä kaikki eivät käytä some-alustoja)
  • Kuka on esikuvasi ja miksi? Käsittääkseni Liisa tarkoittaa myös ominaisuuksia,joita ihailee jossakin ihmisessä. (Tämä on hyvä kysymys ja voi miettiä ihan kavereistaan tai omaisistaan, naapureistaan, julkkiksista: minkä ominaisuuden heiltä haluaisin itselleni?)

###

Politiikkaan. Onpa nyt ollut yhtä ja toista.

Otetaanpa nyt vaikka tuo pääministeri. Että Marinin Sanna on mennyt mediatiedoista päätellen ihan omasta päästä lupailemaan Hornetteja jakoon 😀 Voi hyvät pyssyt tuota tyttöä! Nyt tuli kyllä mokattua. Tämmöinen torpan tätikin ymmärtää, ettei pääministerikään nyt ihan villi ja vapaa voi olla. (miettii… ja lisää…) No, ehkä vapaa-ajallaan, boom boom boomerit, ottakaa jo coolimmin! Emminätiiä. Onhan hän ollut maallemme hyvää meriittiä ja jämäkkä puhuja, mutta hieman on semmoista nuoren tytön juttua vielä noissa touhuissaan puskenut pintaan. (Mitä sanoo Tanten Blomster-Gredelin om saken? Appropos, jag kom på att… nåå, se vidare…)

Otetaanpa nyt sitten nämä afrikkalaisten hakkeroimat watsapp-viestit ja kummallinen pikkuserkkutytttö, joka piti kolmen vartin kierroksella tavata hotellilla ennen Ruotsin kuningasparin illallista. Hah! Eikä pikkuserkun yhteystietoja nyt meinaa edes iltasanomat saada kaivetuksi esiin sukukirjoista. (Hekottelee!) Ihan pikkuisen enemmän kekseliäisyyttä olisi luullu keskipohjanmaalaiselta ravimieheltä löytyvät. Mutta no can do, näillä mennään. Että mä hykertelin toissa aamuna (suurinpiirtein?), kun aamutv:n toimittaja kysyi asiasta haastattelussa olleelta Antti Kurviselta. Että miten hauskasti Antin suupielissä kareili hymyn piilotusyritys. Että pojat joi lonkerot mieheen puolustusvoimain lentokoneessa iliman luppaa! 😀 Ei kai tuolle nyt muuta voi kuin nauraa. Jotta kaikenlaista sanoi kätilö 😀

Otetaanpa nyt sitten vaikka nuo paprikamaan pellet, jotka paksukaulainen heimopäällikkö laittoi tännepäin jonkinlaiselle pellesafarille. Voe yhyren kerran. Miten kellään pokka piti, sitä ihmettelen. Vai pitikökään? Ihan typerä juttu. Mutta joku se heimopäällikköä pitelee ja ettei vaan olisi köysi vähän oman paksukaulan ympärillä jostain suunnasta, jotta tietää, kuka sanoo miten toimitaan. Basaari roikkuu samassa kiristyslangassa. Ja sätkii.

Tässä kuumimmat poliittiset uutiset.

###

Lopuksi YouTube-helmi, joka vahingossa sattui silmiin. Olen nauranut sille nyt parisen päivää. Tanten Blomster-Gredelin ehkä kruisaili Vasaloppetissa ja veätti Risbergetin yhdellä suksella sauvat takavasemmalla, eikö totta? Katsokaapa tuo video, niin päivänne on pelastettu! Etenkin siinä kohtaa, kun kolme ruotsalaista ajautuu nippuun, eikä meinaa saada itseään irrotetuksi Kalmarin unionista 😀 Ai, että mulle maistuu tämmöinen huumori! Kun kolmatta kertaa räkätin sille kurkku suorana, niin piti jo ittekin pysähtyä miettimään, että mikä tässä mua niin naurattaa.

Siirryn sitä miettimään von den Rakkineen kanssa raittiiseen ulkoilmaan. (Lompsi olohuoneen karvalankamatolle huokailemaan kurjaa kohtaloa orpopiruna.)

Kuulumisiin! Iloa elämään! Klara

Ota lasillinen veriappelsiinimehua, on hyvää ja piristävää!