Hyvä Lukijani,

hautuumaalle on viety kynttilät, toivotettu edesmenneille hyvät joulut ja vilkaistu myös naapurihaudassa nukkuvan nuoren kohtaa samojen toivotusten ajatuksella. Hautuumaalla on paljon hyvin nuorten ihmisten uurnahautoja. Ajatus piipahtaa kohtaloissaan. Mielenterveys- ja päihdepalvelut tulevatuseimmiten vasta seuraavalla junalla, kun asemalla olisi pitänyt olla jo paljon aikaisemmin. Lopputulos näkyy hautakivessä.

###

Kuiske kuuluu: miltä kinkku näyttää?

Talonmiehellä oli tohina päällä kinkun paistatellessa uuninlämmössä aina 78 asteeseen saakka. Sitten huusi paistomittari, että tulos ja ulos ja terassille jäähtymään. Kinkun maatessa jo terassipellillä luirahti koira terassinoven raosta silmän välttäessä, tervehti ilahtuneena sopivalle korkeudelle laskeutunutta kinkkua ja kävi kinkun ympärillä ollutta verkkosukkahousua nuolaisemassa. Onneksi havaittiin ajoissa, eikä päässyt kiinni itse tuotteeseen.

”On se varmaan jo jäähtynyt. Ettei vain jäätyisi! Otan sisään, irrotan verkon ja nahkan” kiirehti Talonmies. Tässä vaiheessa siirryn vanhasta kokemuksesta aina suosiolla loitommas: en kestä katsoa sitä tolkutonta hääräämistä. 😉 Tarina jatkuu hetken perästä köökistä kuuluvalla huudahduksella: ”May day! Apua kaivataan!” Puristavasta tukisukkahoususta päästyään kinkku halkesi kahtia pelkästä mielihyvästä. ”Hitto. Ois sittenkin pitänyt ottaa se luullinen versio!” Koska allekirjoittaneella ei ole tuohon sen enempää poliittista kuin hengellistäkään kantaa, pidättäydyin kommentoimasta. Tai jaa, kanta kyllä on. Se on nykynuorison kielellä sanottuna ”Aivasss-ssama”.

###

Eläköön Ruotsi – marsipaanikuorrutettu länsinaapurimme! Ja GOD JUL till Sverige! (Jouluna on aina hyvä muistaa naapureitaan. :D)

Kuvan julmust on juomaa, jota sukuun kaapattu jälkeläisenpuoliso hankkii kotipaikkakuntansa naapurista, länsirajan toiselta puolen. Mikäli Lukijalleni ei julmust heti avaudu, niin kerron sen olevan alkoholitonta, likipitäen joulukaljan ja kokakolan sekoitukselta maistuvaa juomaa.

Ruotsiin on julmustin lisäksi muitakin siteitä, nimittäin ikivanha nuoruusiän suomenruotsalainen bestikseni. Soittelin joulutoivotukset Svedumaahan hälle samt till familjen. On asunut Svedulassa rapiat neljäkymmentä vuotta ja perhettä on siunaantunut jo toiseenkin polveen. Suomenkielentaito oli hällä jo Suomessa vaatimaton ja se vähäkin on vuosien saatossa hiipunut. Sen takia vaalin ruotsinkieltä ja olin Ruotsissa aikanaan pätkätöissäkin paljolti hänen takiaan. Iloitsen kyetessäni edelleen kommunikoimaan kanssaan ruotsiksi. Hälle soitellessa saa aina tuoreet uutiset paitsi hänen elämästään myös länsinaapurin tunnelmista. Synkeät kuulostavat olevan: katuväkivaltaa, jengiytymistä, epäonnistunutta integroitumista kaikkine sivuvaikutuksineen, sodanpelkoakin. Mutta aina on ilon aiheitakin! Oli tehnyt jouluksi lussebullar. Ohessa linkki sattumanvaraisesti valikoituun videoon ja reseptiin. Emäntä voi siis nousta joulukuusen alta käärimään hihat lussepullataikinaa vasten 😀 https://youtu.be/Y3KoYqR1s-k?t=27

###

Tarjoan Lukijalleni tuoreen lussepullan ja julmustia palan painikkeeksi joulurauhan toivotusten kera. Iloitkaamme: maapallo on jälleen kääntynyt kannaltamme katsoen parempaan asentoon ja päivä lähti pitenemään kohti kevättä!

Oikein hyvää joulua toivottaa Klara, uskollinen kirjeenvaihtajanne

Ps. Kävin kirjastossa ja toivotin siellä tuntemattomalle naiselle hyvää joulua. Mikä hämmästyneen ilon ilme kasvoillaan olikaan ja toi meikäläiselle lämpimän joulumielen hänen huudahtaessaan: ”Voi kiitos paljon ja oikein hyvää joulua sinullekin!”