Hyvä Lukijani,

ryhdyin nyt ruokablokkariksi, sillä tämä postaus poikkeaa tyylistäni: käsittelen tässä vain ruoan kuivaamista. Se on ollut päivän hommaa.

Välineet: WMF-kuivuri ja Electrolux-vakuumimasiina, molemmat halvimmasta päästä ja hintansa haukkuneet. Reissutyöläisenä tykkään mielummin syödä itse kuivattamiani sapuskoja kuin kaupasta nälissään kaapattua kolmioleipää tai karjalanpiirakkaa. Kaupan valmissalaattilootatkin on loppuun kaluttu. Onneksi niistä tulee ajoittain uusiakin versioita.

###

Kuivailen ruokia retkiäkin varten. Menossa on koemaistelukausi, ettei sika lähde säkissä, kun rinkkaa kesän tullen pakkaan.

Kirjaan tähän huomioitani kuivaamisesta. Ja saanen huomauttaa, että toimin harjoittelijan tittelillä. Netissä on paljon kovempia tekijöitä, etenkin nuoriso-osastolla vegeruokineen ja hienoine atrioineen. Peukutan ja aplodeeraan heille! Tämmöinen eläkeläinen on puusuksilla ja rottinkisauvoilla läskisoosin voimin hiihdellyt, joten ruoat on sitä myöten. Tavallisia suomalaisia ruokia siis (vain? miten niin vain?!).

Ruoka-aineet yo. kuvassa klo 12:sta aloittaen ovat: mustia papuja, tomaattikeittoa valmiista pussikeitosta (antamaan makua), keittojuureksia, peruna-sipulisekoitusta + keittojuureksia, tomaattikastiketta, suppilovahveroita ja keskellä on sipulia. Proteiiniosuus puuttuu. Sen kuivaan tonnikalasta, fetajuustosta (kyllä voi kuivata senkin) ja keitetystä jauhelihasta. Jauhelihan huuhtelen lopuksi siivilässä laskemalla sen läpi kiehuvaa vettä rasvan poistamiseksi mahdollisimman hyvin, kun rasva härskiintyy ajan kanssa. Rasva ei sovi kuivattuihin ruokiin, ellei melko nopeasti hyödynnä kuivauksiaan. Joku laittaa jauhelihan pakasteeseen odottamaan lopullista annoksen kasaamista, jolloin kuivate kai säilyy vähän pitempään. Toki jauhelihakastikkeen voi lopullisena versiona kuivata, etenkin jos tulee käytetyksi pikapuoleen. Olen kyllä syönyt n. 3 kk vanhaa jauhelihakuivatetta ilman pulmia.

Sipuli kannattaa ensin kypsentää, ellei käytä vaikka soppaan. Tomaattikastikkeen teen valmiiksi ja kuivatan leivinpaperin päällä uunissa. Kuivurini ritilät on kyllä tiuhaa verkkoa, muttei ne sentään kastiketta pidä. Kastikkeeseen laitan paseerattua tomaattia + arrabiata-pestoa ja luumutomaattia + valkosipulia ja suolaa ripauksen tässä vaiheessa. Chiliäkin voi lisätä, mutta arrabiata on riittävän tulista ittessään. Sienet ruukaan musertaa, jottei mitään varsia sojota soosista.

Perunasuikaleet myös täytyy kuulemma kypsentää ennen kuivaamista, mutta olen raakana kuivatusta peruna-sipulisekoituksesta saanut ruokatermoksessa kypsennettyä maukasta sapuskaa. Lopputulos riippunee termarin tiiviydestä ja muhimisajasta.

Siitä mieleen: hygienia on tietysti näiden kanssa a ja o, sillä omistakin käsistä saa mukavaa mikrobikantaa purkkiin muhimaan puolivillaiseen lämpötilaan, jota bakteerit rakastaa. Varman päälle pelaaja kiehuttaa lopputuotteen ennen syöntiä (minä en, koska…). Olen valmistusvaiheessa pirun tarkka käsihygieniasta, enkä esim. maistele lusikalla tuotosta. Olen myös siitä tarkka, että termariin laitan kiehuvaa vettä kasatessani varsinaista annosta muhimaan. En ole sairastunut – ainakaan vielä. 😉 Jos ruoka jää tai peräti unohtuu termariin -sanotaan nyt vaikka kuudeksi tunniksi – en syö sitä enää. Kaurapuuron kuitenkin syön seuraavana aamuna termarissa haudutettuna, hyvää on!

Broileri on mulle vähän pulma huonon ennallistumisen takia. Ennen kuivaamista se tietysti kypsennetään läpikypsäksi ja revitään pikkupaloiksi kuivuriin, mutta sitten sen ennallistaminen kysyy aikaa ennen kuin on muuta kuin sitkeitä nahkan tyyppisiä lätkiä kuten mulla tahtoo olla. En ehkä malta hauduttaa tarpeeksi. Pitäisi ensin itsekseen liuottaa hyvän aikaa.

Yleistietona, että kaikkea paitsi vettä voi kuivata. Jotkut kuivaa makkaraakin. En ole kokeillut.

###

Annoksen kasaan näin:

Otan kourallisen-pari pastaa, joka läskisoosiaikoina oli makaroonia, mutta muuttunut sittemmin hovissa. Laitan pari rkl kuivattua jauhelihaa, pari kolme rkl tomaattikastiketta + tomaattikeittojauhetta ehkä ruokalusikallisen. Lisään omasta päästä vähän mausteita, vaikka yrttejä ja ainakin valkosipulijauhetta ja ehkä aromisuolaa ja vedän tuottehen vakuumiin.

Keittelin riisiä myös ja kuivatin. Pussiin Blå Bandin tandoorikanapussi + vähän Indian Spices Tandoori Chicken- marinaadipulveria, mutta heps kukkuu: sen kanssa oltava varovainen, ihan ripaus vain, on tiukkaa tavaraa. Tuohon voisi kuivata ananastakin mukaan, mutten sitä nyt tehnyt.

Pottumuusijauhe on ihan huippua näihin. Tunnetusti Lidlin muusijauhe antaa kotimuusin veroisen lopputuloksen. Sitä laittelin yhteen pussiin 3 rkl ja mukaan 1-2 rkl maitojauhetta, sitten jauhelihaa ja vähän sipulikeittojauhetta ja loppu on legendaa. Lisäsin kyllä myös vähän tomaattikastiketta ja kasasin termokseen kiehuvan veden kanssa tänään. Parin tunnin päästä oli herkullista, joskin liha olisi vaatinut vielä vähän ennallistumista. Hätäillä ei pitäisi, mutta oli nälkä.

Näitä pussukoita käytän salaatin ohella ravinnokseni lähiajat, jotta tiedän, pärjääkö niillä myöhemmin erämaissa. Siellä keitän vain veden ja nakkaan pussillisen hautumaan. Salaattiahan sinne ei saa tilattua, koska wolt tms. ei toimita salaattiannoksia tunturiin, eikä ruokarobotti selviä louhikoista. Mutta tulevaisuudessahan salaatit tiputtaa drooni. Toivottavasti paketin kyljessä ei kirjaimet ole kyrilliset.

###

Palatakseni lähtöruutuun, niin kuivattu banaani on mainio makea ruokaperräinen, jollaiseksi puusuksiaikana jälkiruokia puhuteltiin. Nyt ne on apres le cuisine tai muuta höpinää. Mutta pysytään me rottinkisauvalaiset vaan omassa kielimaisemassamme. Se on suojelun alainen.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Klara