Hyvä lukijani,
toivottavasti olet elämäsi kunnossa. Reipas, aikaansaapa, touhukas ja produktiivinen. Toivottavasti k…na tai muukaan fiirus ei ole ruhoasi rusikoinut.
Koiranpiru lähettää tässä sivussa terveisiä. Kaikkinensa on siinä mielialassa, että olisi iltalenkin aika. Mutta saa odottaa: paraikaa on lähiympäristössä menossa koirien kokoontumisajot ja odotamme väljempiä vesiä. Talonmies (matkailee jossain päin Suomea) on opettanut rakin roikottelemaan metsämaastoissa vapaana kauriina. Mutta nyt on koirain kiinnipitoaika ja maastot täynnä ties mitä polkujuoksijaa ja maastopyöräryhmää, niin se peli ei meikäläisen seurassa vetele. Sitä faktaa ystävän tuntuu olevan vaikea nielaista. Nykyään kai koiriakin pitää viihdyttää? Voitaisiko kehittää omaa taplettia?
Lapsenlaps on helpompi tapaus. Kun tulee taloon, käy hakemassa vanhan taplettini, lataa sen ja istahtaa sohvalle tuntikausiksi. Laitetta ei saa tyypistä irti kuin vakavilla uhkauksilla. Ja niitähän nykylapsille ei mummot saa esittää. Tulee traumoja 😉 Totta puhuen, vanhempansa ovat jämäköitä kasvattajia. Isovanhempana saa moniaita kertoja iskeä lapsenlapselle silmää vanhempien selän takana diplomatian ja rikostoveruuden merkiksi. Sitä varten mummot itse asiassa on.
@@@
Mummoista puheenollen, siivoilen juuri wanhan rouvan jäämistöä. Tilanne alkaa olla finaalissa eli mummon kämppä menossa seuraavaksi kaatopaikkakuormaajan hoitoon. Löysin romuläjän keskeltä huolellisesti talletetut jäämistöt edelliseltä sukupolvelta. Siellä oli rouvasihminen, joka oli aivan mahdottoman kova virkkaamaan. Näyttää ladanneen käsiensä helmiä myös alenevaan sukupolveen, josta ne nyt ropisivat ravintoketjussa seuraavan sukupolven laariin. Mutta mitä me näillä tehdään, kun liinoja ei tämmöiset rokkisukupolvet ole tottuneet pöydilleen laittamaan? No, minä joka en kerää enää yhtään jäämistöä hoteisiini, en kuitenkaan raskinut näitä kaatopaikkatavaraksikaan luokitella. Lopputulos? Pesin ja silitin näitä viime yönä pikkutunneille. Sitä saa, mitä tilaa. Nyt on jäljellä enää ydinkysymys: mitä mä näillä teen! Jos lukijani jonkun neuvoni haluaa tallentaa, se on tämä: älä jätä mitään seuraavien sukupolvien riesoiksi. Älä pitsiliinaasikaan. Mutta onhan nämä komeita ja onhan näissä kyllä nähty vaivaa! Muistan virkkaajaa hyvällä. Tämä oli hänen tapansa vaipua retriittiin – ja lopputulos on nyt tässä, että meikäläisellä ei retriitistä tietoakaan näiden kanssa. Laitan lukijalle ihailtavaksi.
@@@
Pesin tässä sivussa Talonmiehen vessanmaton. Se on jo lähtökohtaisesti kuvottavan värinen, mutta itsensäpä ostama on ja sitämyöden asiahan ei minulle kuulu. Pesin silti. Mutta pihanurmen jätän suosiolla leikkaamatta. Annan heinikon tunkea laatoituksen väleistä, tups ja tups. Meikäläinen on sentään työelämässä ja talonmiehen hommat muiden hoidossa.
Kun laiska töitään laskee ja marisee, niin kerron tänäänkin istuneeni neljä (4) kokonaista tuntia etäkokouksessa. Useampi vuorokausi on mennyt kahdentoista tunnin työpäivillä, jos kohta osa omavalintaista toimintaa ihmiskunnan hyväksi (vino hymy hurskastelulle, lue: iltatyötä privaatissa). Monta on rautaa tulessa ja palloa ilmassa yhtä aikaa.
Vaan koskaan ei niin kiirus, etteikö jonkun hyvän työnkin ehtisi tekemään. Pesin eilen vielä illanpäälle nurkkiin kulkeutuneen astiaston, josta lienee jäljellä voin puolet. Sen aion viedä henkilölle, joka pelasti Ruskean ex-Ruunani. Ruuna sai hyvän jatkoelämän ja on mitä mainioimmassa voinnissa. Vielä kuitenkin löytyi sen jäämistöä: kuivattuja hevosennameja. Niillä ostin hurtalta lisäaikaa. Nyt kuitenkin taitaa olla sen vuoro. Joten…
Toivon oikein hyvää loppuviikkoa ja tulevaa viikonloppua! Olkoon kesä kanssamme ja ihmisillä hyvä mieli!
terveisin KlaraS
Klara Saken kirjoittaa 
Hei Klara, heti tuli hyvä mieli! Niistä pyöreistä pitsiliinoista saa hienoja lampunvarjostimia huvilan kuistille, kun erikeeperillä jäykistää ne ilmapallon ympärille, ja sitten poksauttaa sen ilmapallon. En itse suinkaan ole moista harrastanut, mutta serkkuni on jopa itse virkannut ne liinat. Minä vasta keräilen perintö- ja lahjapitsiliinoja, jotta voin aloittaa lampunvarjostinharrastuksen. Tähän asti olen harrastunut yhteiskunnallisten asioiden, kuten politiikan, seuraamista, mutta varmaan olisi viisaampaa siirtyä huovutus- ja nypläysharrastukseen, että jäisi jotain muutakin kuin digitaalisessa muodossa olevaa perintöä perikunnan riesaksi maljakko- ja posliinikokoelman, keittokirjojen sekä vaatevaraston lisäksi. Ha det bra!
-Lea
TykkääTykkää
Tack Lea! Ei hitokseen lampunvarjostimia. Ei ole lamppuja nääs 😀 Huushollini on maailman sivu ollut jotakin toimiston ja keskitysleirin tyyppistä settiä (anteeksi keskitysleirivertaus, en keksi tähän hätään parempaa). Lamput toimistokodissa on semmoisia seinään ruuvattuja tai jotakin kuumenevia spotteja, joihin ilmapallopotsiviristys tekisi hetkellisen kirkkaan valon, joka leviäisi loisteena koko kämpän ylle kunnes palokunta olisi paikalla.
Eräälle minulle puolipakotetulle perintöastiastolle löysin olen uuden kodin sieltä, missä sen alkuperäinen omistaja näki päivänvalon 123 vuotta sitten. Se menee kotiin, jossa eletään köyhyysrajalla. Astiasto on myös heidän myytävissään, jos tarvitsevat rahaa. Luulen siitä jonkun lantin saavan. Pitsiliinoillekin keksin kulkureitin parempaan kohteeseen. Olen huono näissä. Sen sijaan mulla on piha täynnä retkeilyvarusteita 😀 ettei nyt ihan roinatta elämä menisi. (Talonmies aaustaa omassa kotimuseossaan. On lasinkerääjä-taulunjemmaajan poika.) – Nurmikonleikkuuseen! Sitäkään ei parane säästää jälkipolville. Eikä ole enää sitä hevostakaan.
TykkääTykkää
Korjaus edelliseen: ilmapallopotsiviristys = ilmapallopitsiviritys
TykkääTykkää
Tuo on suuri lahja, että saa materian liikkeelle kasautumasta energiantukkeeksi ja estämästä feng shuin virtausta asunnon ikuista sunnuntaiaamun rauhaa henkivässä ilmapiirissä. Kuulin lauantaina aivan mahdottoman hyvän loppusijoituspaikan perintöastiastoille. Kirjailijaystävättäreni oli lahjoittanut astioitaan Viulunsoittaja katolla näytelmän rekvisiitaksi, siinä kun tarvitaan joka esityksessä paljon posliinia, joka pogromien alkaessa paiskotaan palasiksi lattialle. Eli jos on ylijäämäastiastoja, kannattaa katsoa teattereiden ohjelmistolehtisistä, olisiko Viulunsoittaja katolla ohjelmistossa. Iloa nurmikonleikkuuseen, sitä iloa olisi täälläkin tarjolla, kuka vain ryhtyisi! Ihastelen vain laiskana syreenejä nyt.
-lea
TykkääLiked by 1 henkilö
Kokeilen vastata, kun ei meinaa julkistua. Enkä keksi syytä.
TykkääTykkää
Kirjoitin jo vastauksen, mutta WorldPress ei tykännyt salasanastani eikä sitten seuraavastakaan, uudesta. Katsotaan miten käy.
No hyvä että itse huomasit ja Leakin muistutti että on olemassa ihmisiä jotka tykkäävät värkätä kaikenlaista uutta vanhoista käsitöistä, annetaan vahingon kiertää… Mutta ihan tosissaan, kyllähän virkkaaminen ym. on monellle kivaa, luovaa ajankulua.
Kirjoitin siinä kadonneessa viestissä että olemme vihdoin saaneet sadetta tänne kolmanteen kotimaahani kolmen kuukauden jakson jälkeen. Suloisen aurinkoinen kevät on tuntunut suorastaan lahjalta sinisine taivaineen näin koronaaikaan . Kovin harvinaista tämä on maassa missä vettä joudutaan väkevin keinoin pitämään loitolla. Tosin asun siinä osassa mihin ne mahdollisesti veden varaan joutuvat asukkaat sitten pakenisivat…
Vielä multa ei ole kastunut kuin pari sentiiä pinnasta, mutta nyt jo ottaisin mieluummin sen auringon takaisin ja kastelisin ne kuukausi sitten istutetut 30 ruusua ja ”villimarjapensasta” (tyrni, aronia, villipäärynä, ym.) päivittäin, kuten tähänkin asti. Nyt vanhemmiten tajuan kuinka väliötn vaikutus auringolla on mielialaan. Toimii sekunneissa!
Kiitos lehtikatsauksesta! Monta uutista olisi muuten jäänyt huomaamatta. Noista Andrew´n mökkivaikeuksista BBC ei olekaan kertonut, muita uutislähteitä toisesta kotimaastani en seuraakaan. Keep up the good work!
TykkääLiked by 1 henkilö
Nyt näkyvät kommentit. Hyvä niin! Tämä päivittyy välillä hitaahkosti kommenttien osalta. Kannattaa kirjoittaa oma kommentti vaikka Word-tiedostoksi ja lopuksi kopioi sen tähän, kun se on ittelle valmis. Ei teksti katoa ja voi rauhassa sen ensin kirjoittaa valmiiksi pelkäämättä, että kohta joku systeemi kumminkin jumii. -Olen valtavan kiitollinen ja otettu kommenteista!
TykkääTykkää