”Järvisätkin kasvaa kirkasvetisissä järvissä ja joissa avoimilla tai vuolasvirtaisilla paikoilla.” Wikipedia
Hyvä Lukijani,
pieni lomaseni loppuu: huomenissa on jälleen asettauduttava liikenteeseen ja huristeltava rapiat parisensataa kilometriä työkeikalle. Vuokrasin yöpaikaksi leirintäaluemökin, kun vierestä pääsee ladulle iltahiihdoille. Toivottavasti siellä on lämmöt päällä 😀 Otan makuupussin varoiksi mukaan. Paikka näytti ja kuulosti siistiltä.
Olen hiihdellyt joka päivä ja kuljeskellut lumikengillä kuin myös liukulumikengillä, jotka kyllä minusta näyttävät ihan suksilta. Jos niissä olisi laskettelumonon mentävä side, niillä voisi skimbailla. Pohjasta vain karvat irti ja menoksi. Mutta laskemista varten mulla on toiset sukset. Sitten on metsäsukset, yhdet luistelusukset ja vanhat, pitkät pertsasukset ynnä toissa talvena ostamani, tikuiksi nimeämäni ruikulat. Ne kuulemma oli uusinta hottia sanoi hiihtohullu tuttava ja tutkaili niitä kuin suurennuslasiaiset silmissä. No, alun vihamielisyyden jälkeen olen alkanut viehättyä niihin. Äkkinäinenkö luulisi minua hiihtofriikiksi? Ei suinkaan! (Oikeesti!)
Älköön kunnioitettu Lukijani koe yllä esittämääni myöskään brassailuksi tai muuksi diivailuksi. Sellaiseksi sitä ei ole tarkoitettu. Olen lapsesta saakka vain ollut outo multitaskaaja. (Sohvalla viihtyvä tuttava nimitti mua ”tehokkaaksi”, hah! Koska olen ylevä ihminen, jätin sanomatta, että sullahan ne vasta on tehokkaat sisätilojen harrastukset, mutta erit kuin mulla, kun meikä viihtyy ulkona ja liikkumassa – onko paha, häh!)
Nyt kun vuosikymmeniä on multitaskannut, on monenlaista tullut kokeilluksi. Senpä pitkäaikainen Lukijani tietääkin. Oli pelleilyä hevosen kanssa ja se tarina oli päättyä huonosti, kuten muistamme. (Ruskea ruuna voi mainiosti! Oi, se on suloinen, muttei onneksi enää minun kontollani.)
Itsekin joskus mietin, onko tässä järjen häivääkään. Lyhyen pohdinnan jälkeen päädyn aina lopputulemaan: Antaa kaikkien multitaskaajien heilua, heilua vaan! Johon perään vielä, että Kukin tyylillään! Kuten Lukijani saattaa muistaa, ovat nämä mitä suurimmassa määrin ykkösluokan inhokkejani mitä sananparsiin tulee. Näillä saa keskustelun kuin keskustelun napakasti hyytymään. Näitä viljelee ylenkatseisessa omahyväisyydessään sellainen kuvottava tyyppi, jota muitta mutkitta voisi lätkäistä kärpäslätkällä tai mikä nyt käteen sattuisi osumaan.
###
Hiihdosta. Lähipiirissä on verenmakusuussa-tyyppisiä himohiihtäjiä, joille jokainen tikkusuksilla spandex-asussa peililasit kiiltäen tehty suksenluistatus on suorite. Kaikki merkataan ylös ja keväällä, kun latu jo osittain porsii, vedellään vielä viimeinen tuhatkilometrinen täyteen. Ihan bull shittiä minun näkökulmasta. Meikä hiihtelee omaksi ilokseen ja kruisaa edellä mainituilla vempaimilla. Kun mä iltana muutamana puskin pimeässä keskellä suota Armi-lumimyrskyssä umpeen pyryttyvää moottorikelkanpohjaa pitkin liukulumikkaillani, niin aattelin, että eipä ainakaan ole ruuhkaa ja hieno keli 😀 Aavistustakaan ei ole tuon reissun pituudesta, eikä oikeastaan ole tämän päiväisestäkään. Iloitsen vaan raittiista ilmasta. Töissä saa sisätiloissa maski naamassa suorittaa ihan tarpeeksi. Mutta hei: kukin tyylillään! ;D
###
Lopuksi suositan Lukijalleni melko tuoreessa Duodecim-lehdessä ollutta erinomaista artikkelia temperamenteista. Ne sopivat yllä esitettyynkin. Kirjoittaja on nimekäs ja suuresti arvostamani psykologian professori evp (eli emerita) Liisa Keltikangas-Järvinen. Viisaita hän nytkin kirjoittaa! Suosittelen! Toivottavasti linkki toimii. Juttu oli Katsaus-nimisessä osiossa Duodecim-lehden numerossa 2/2022
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2022/2/duo16652
Näihin kuulumisiin jätän lukijani tutkailemaan temperamenttiaan ja opettelemaan kukkien latinankielistä nimistöä, jonka hallintaa ennen wanhaan pidettiin (hah!) jonkilaisena älykkyyden mittarina. Aina kun vanha äitini halusi päteä, hän alkoi luetella näitä ranunculuksiaan ja vaccinium myrtiluksiaan, voe voe. Minä en puhu latinaa, vaan selekosuomea ja sillä pitää pärjätä elämässä. Nååå, lite’ svenska o. engelska måst man kunna.
Mitä parhainta vointia Lukijalleni! Mikäli olet saanut rokotteesi, olet hyvässä turvassa vakavalta taudilta. Pienen flunssan nyt voi aina sairastella (sormet ristiin, että välttyisi siltä).
teidän Klara
Klara Saken kirjoittaa 