Karpalomaisia terveisiä

Kuka näitäkin oikein meillä syö?

Hyvä Lukijani,

pimeyttä pukkaa päälle, sillä työhuoneen ikkunasta näyttää olevan sadepilvi työntymässä sisään. Lehtien haravointi siirtynee taas pätkän eteenpäin. (…joskin: ks eteenpäin lisätietoa asiasta)

**

Murhetta pukkaa maailmalla, siltoja räjäytellään syntymäpäiväin kunniaksi ja lahjat lentävät vihaisella kaarella vastavuoroisesti takaisin. Hitonmoista! (Talonmies tuli pyörähuoltamolta ja antanee kohta raportin. Kyseessä pyöristäni yksi, toinen meni vastavuoroisesti huoltomiehen iloksi.)

Maailman tilanne askarruttaa monella sektorilla. Seuraan Twitteriä. Se kuohuu monenlaisista näkökannoista ja sekaan väykyttävät Puuttinin trollit omaa häirikkösoopaansa. Tuon koko sakin saisi lyödä läjään, kiinnittää isoilla nippusiteillä yhdeksi köntiksi ja ampua maatakiertävälle radalle. Puuttinin komentoketjuineen tietysti etulinjassa jonnekin Uranukseksen suuntaan. Uranus lienee kaukaisin tämän aurinkokunnan planeetoista, muistelen. Tämä olisi ratkaisuni, kun muutakaan ei näytetä keksivän kuin ihmisten tappamista sotarintamilla ja kotiköökeissä.

***

Tänään on etätyöpäivä ja ne hommat tuli jo tehdyksi. Niiden välissä säntäsin paljaisiin jalkoihin tuupatuissa crockseissa pihamaalle katsomaan, miten Talonmies selviää pyöränkuljetustelineestä ja siitä suhasin lehtiharavan varteen ja sain yhden kasankin tehdyksi, sisävaatteissa. Ihme, ettei kädessä ollut iPadia, josta tuota sotatilaa nyt seuraan silmät tapillaan. Olen epäillyt erästä ystävääni maniasta, mutta nyt käsi kyllä mielessä, että saattaa olla manian kourissa rimpuilijoita lähempänäkin. Hiton vähän on ihmisen päivässä aikaa, kun hommaa on kaikenlaista. ”Hommassa löytyy”.

****

Nyt kuulostaa, että köökissä on jonkinlainen ruokatarjoilu alkamassa, joten siirryn lihapatojen lähistölle notkumaan.

Toivotan hyvää alkanutta viikkoa Lukijalleni!

Klara

Jätä kommentti