Hyvä Lukijani,
tänään on semmoinen sillisalaattipäivä, ettei paremmasta väliä. Ajatus on seilannut käydyssä puhelinkeskustelussa, emaililla vastaanotetussa keskusteluhaasteessa, postin tuomassa Filosofian oppikirjassa (Esa Saarisen pop-versio), retkeilypalstojen lavaamisessa ja muistiinpanoissa, tekemättömässä etäpäivätyössä, junalipun ostossa. Ylimpänä pulmista keskeisin:
Kuinka ulkoilla tänään!? Kun suksi ei luista ja varpaat jäätyy monoissa. Pakkanen puree poskista. Topattuna liikkuminen on kankeaa. Kitka tökkii luistinradalla. Sanalla sanoen: länsimaisen ihmisen ahdistusta parhaimmillaan. Siis pahimmillaan. Koiralenkillä sentään kävin Rakin kanssa aamusella. Se meni eteenpäin takkinsa helmat lepattaen 😀
###
Yllä mainitusta käydystä puhelinkeskustelusta jäi vähän halju olo kuten usein, kun ko. henkilön kanssa joudun juttusille.
Ryhdyin sitten siivoamaan tietokonetta ja sattui prof. Juhani Knuutin blogiteksti silmiin. Juhani, tuo rohkea mies, joka yrittää oikoa lääketieteestä esitettyjä virheellisiä väittämiä. On takuulla saanut kuraa niskaansa, mahdollisesti tappouhkauksiakin. Tässä syy, miksi moni lääkäri vaikenee mediassa. Ei jaksa ottaa haukkumisia niskaansa > ad hominem, ks alla.
Juhanin blogisivulla on tämä kuva. (Skippaa aihe, jos tuntuu raskaalta ja hyppää tekstin alaosaan.)
Tämä on hyvä pyramidi keskustelun tasoista. Pyramidi ylimmän kärjen tarkoitus jää ensin epäselväksi. Mietinnän jälkeen päättelen sen tarkoitettavan tiedolla kumoamista. Tietoa käytetään ystävällisesti perusteluineen ja taustalähteineen. Mitään ei oikeastaan pitäisikään väittää ilman katetta. ”Perunat eivät minun mielestäni kypsy tavallisessa takassa, eivät ainakaan kokonaisina. Olen kokeillut.” (Katetta on: ks. ylin kuva :D)
Keskustelu on hankalaa, jossa osapuoli nakkelee oivalluksiaan, asenteitaan ja luulojaan pitäen niitä totuuksina. Nuo ovat toki sinänsä arvokkaita, mutta eivät sovi faktoiksi.
Joku sana yllä esitetyistä tasoista vielä:
- vastustaminen. Syy voi olla se, että henkilö havaitsee keskustelun aikana tietämättömyytensä. Se harmittaa ja ehkä hävettääkin häntä. Heilauttaa käsitystään oman tietämyksensä tasosta. Ratkaisuna ahdistukseen on perusteeton inttäminen. Tietämättömyyden tunnustaminen on aika monelle kipeä paikka. Pahimmillaan ahdistus ”osaamattomuudesta” (huom. henkilö itse syyttää itseään siitä sisäisesti) johtaa tällaiselle henkilölle tyypilliseen keskustelun lopettamistapaan: ”Se nyt vaan on näin”.
- ad hominem tarkoittaa keskustelukaverin suoranaista haukkumista. Alhaista. Tuolloin on itsensä kanssa vielä rutkasti tekemistä kypsymättömyyden takia.
- Epäilen, että olkinukeksi sanottu tilanne on versio ad hominem-tyylistä. Olkinukke napataan toisen tekstistä tai puheesta. Siis napataan siitä pätkä, josta väännetään oma tulkinta, joka ei enää vastaa alkuperäistä ajatusta. Se aseena käydään kaverin kimppuun. ”Sä siis sanot, että….”
- Olkinukesta tulee vuosien takainen esimerkki mieleen. Tuolloin totesin hyvin uupuneelle kollegalleni, että myös henkilöllä X on ollut rankkaa ja siirtyy hetkeksi työpisteeseen Z2. Tarkoitus oli lohduttaa häntä, ettei ole ainut raskautettu. Mutta kollega raivostuukin: ”Jaahah! Leppoisa työpiste vai! Törkeä väite! Minäkö se vain muka lepäilen Z1:ssä!” Ällistyin: ”Enhän minä sell…” Puolustautumiseni lisää raivoaan. Hän lähtee huoneesta huutaen ja paiskoen oven perässään. Ällistyn. Noin tunnin kuluttua tulee anteeksipyyntöviesti. Asiaa ei koskaan sen jälkeen sivuta missään yhteydessä.
Tämä tämmöistä omatoimiajattelua vaan. En malttanut olla kirjaamatta. Siirtykäämme soppaan!
###
Talonmies keitti jokavuotisen rokkansa. Varsinaista herkkua (vatsa jo kurnii). Siihen kuuluu runsas määrä mustapippuria, runsaasti sipulihakkelusta ja sinappia, joka kuvassa voi erehdyttävästi muistuttaa Rakin sivupanosta.
Sinapeista seuraavaa: vasemmalla on Turun väkevää sinappia, oikealla on elintarvikemyymälästä (K-kauppa?) joskus ostettua Moutard l´Ancienne. Viime mainitun suomennos on lyhyellä ranskalla jotakuinkin, että ”muinaisaikojen sinappi”. Siinä on sinapinsiemenet kokonaisina, osa rouheena. Etikkaisuuttaan on jäänyt jääkaappiin, mutta voilá: tähän sopii kuin nenä päähän! Keitossa on myös vähän palvikinkkua, kun tänä vuonna ei kinkkua laitettu. Slirps, taidan siirtyä rokan lämmitykseen.
…ai nuo nytyset takassa ja saviruukku vai? Nytysissä on porkkananpaloja ja perunoita kokonaisina. Take home message: ei mennyt putkeen. Potut jäi johonkin puolitiehen, porkkanat… njääääh… Roskiin piti laittaa nekin. Saviruukussa on porkkanakeittoa, lykkäsin sen takkaan yöksi hautumaan hellalla keiton jälkeen. No jaa, eipä tullut kummemmaksi.
Painonhallinnasta vielä sananen: kilo tullut jouluna. Se lähtee. Eilinen kalorimäärä oli siinä 1600 kcal. En ota näistä paineita kumminkaan.
Kuinkas siellä jouluherkut maistuivat?
kysyy Klara S ❤
Klara Saken kirjoittaa 