Hyvä Lukijani,
päiväni olivat tänään lopullisesti pimentyä pelikentällä, kun olin saada kuulan kallooni yli-innokkaan kasikymppisen (kyl-lä, luit oikein: 80) vasta-alkajan taikasauvasta. Hiton tärpäkkä oli vaarin lyöntivoima ja lyönnit pitkiä. Suunta vain oli pahasti hakusalla. Maila on vaarallinen vehje, jos tykinkuula yllättäen lähtee minne sattuu ja tavoittelee pelikaveria. No, koettelemuksen jälkeen oli aika siirtyä turvalliselle kotisohvalle lepäilemään ja nyt sitten tietokoneen kuvatiedostoja siivoilemaan.
Poistettavien kuvien joukossa on ajankohtaan sopivia otoksiakin. Jaan niitä Lukijani piristykseksi, heh. Lopussa on video Pkk:lta, jolla hätäinen nuoriso tarkoittaa pientä Karhunkierrosta. Toivottavasti pyörii. Kuvasin sen ennen korona-aikaa, ehkä noin 7-8 vuotta taapäin harjoitellessani videon editointia, tuolloin Viva Videolla. Olen ehkä maininnut, että Kuusamoon on ollut enemmänkin asiaa useampi vuoskymmen, eläköön salaperäisyyden varjo. Olen vierottunut siitä kuviosta joku vuosi taapäin kyllästyttyäni väenpaljouteen, lienen maininnut.
###
Allaolevan kuutamon kuvauspaikka jää muistisolujen ulottumattomiin. Hieno mielestäni kumminkin, vaikka valo liiraileekin. Kiitos tässä yhteydessä Heikille kameravinkeistä. Selvittelin asiaa ja pihiys iski hintoja tutkaillessa 😀 Kun kuljen reppu- ja rinkkavetoisesti ryteiköissä, niin aloin ajatella, tuleeko tähtikuvia kuinka paljon otetuksikaan ja minkä verran tulisi hintaa. Laskin, että kamera + putki + oheiskampe laukkuineen ja jalustoineen (vanha, painava romu kyllä on) lukema nousee helposti yli kolmen tuhannen, uusilla vermeillä siis. Ostin sitten sen sijasta eilen itsellenikin vähän yllättäen auton. Miniän sanoin: ”Nopeat liikkeet ovat näyttäviä.” Kuulemma jonkun viisaan sanonta. Mutta en ajattele sitä nyt enempää. 😉
###
Tästä alla olevasta kuvastakaan en muista kuvauspaikkaa. Mutta eikö pimeydessä olekin jotenkin turvassa! Kukaan ei näe, eikä voi tarttua hupusta, kun hiippailet pimeyden sylissä! Olen, saa sanoa että aina, ihmetellyt mistä pimeän pelko voimansa ammentaa. Mulla on hypoteesikin: ihmiset katsovat silmät tapillaan toinen toistaan kammottavampia elokuvia, joissa vainajat nousevat mustine silmineen haudoistaan tai joku hyökkää pimeydestä moottorisaha soiden kimppuun. Nämä takuulla kutovat jotakin neuroniverkkoa mielikuvitus ja vahingoittumisenpelko lankoinaan, väitän. Hulluimmat lukevat tuota vielä kirjoistakin. Luin kokeeksi kerran Henning Mankellin ”Innan frosten” ja ”Danslärarens återkomst”, lienevät suomennettukin (varmasti!) ja sain hetkellisesti ihan riittävästi syttöä mielikuvitukselle. Tuommoiset tarinat ei sovi mulle. Talonmies vastaa huushollin dekkarikulutuksesta. – Yhteenveto: pidän pimeästä, se on jotenkin kiehtovaa.
###
Lopuksi laitan mainitsemani videon ja samalla reissulla otetun kuva Jyrävästä. Istuin Siilastuvalla ylhäisessä yksinäisyydessä nauttimassa teetä ja torvisoittoa ja ihailemassa maisemaa. Kuvasta voi vähän makustella mitä on tulossa lähikuukausina, ellei sitten ihan räntänä edetä talvenselän yli. Talvethan oli lapsuudessa aina valkoisia, eikö totta, ja pulkka kulki. Vaikka tilastoja jos oikein rehellisesti katsoo, niin ei se ihan vesikeleittä mennyt silloinkaan.
Nyt voin hyvällä omatunnolla tuhota nämä otokset venymästä, siivottavaa silti jää kosolti. Kuvien järjestelemiseen olisi varmaan joku sovelluskin, jos viitsisi paneutua asiaan.
Ystävällisesti, Klara
Klara Saken kirjoittaa 
Kiva nähdä kuvia talvisesta Kuusamosta, kun siellä olen vain kesäisin/syksyisin käynyt. Eka kerran polkupyörällä, sellaisella perusmummopyörällä, vaihteettomalla tietysti, joskus 70-luvun alkupuolella Jyväskylästä. Senaikaiset painavat teltta ja makuupussi ja kaikki tarvittava nokipannusta lähtien tarakalla, etukorissa ja sivurepuissa. Kyllähän parikymppinen ja risat hyvin jaksaa punnertaa sata kilsaa vuorokaudessa. Teltan pystytin siihen nykyisen luontokeskuksen hujakoille joen rantaan, kun oli suhtkoht tasainen paikka. Hyvin nukutti, kunnes poro tuli aamulla nykimään teltan naruja… Mahtava Jyrävä, sekä kuva että hän ite! Video myös. Kiitos.
TykkääLiked by 1 henkilö
Mukavaa, että kuvat toivat pyöräretken muistoja mieleen! (Kirjoita sen reissun kulusta ja muistoista tarina sinun blogiin, ehdotan vienosti vain! Kuviakin ehkä valokuvista näpättynä? )
Tosiaan: aikanaan ”kaikki” oli itselle kevyempää, olipa pakaaseissa mitä tahansa. Tänään vanhan retkitoverin kanssa aamulenkillä juuri tästä juteltiin. Että kun ei jaksa enää samaa kuin joskus. Oli ostanut sähköpyörän voidakseen tehdä pitempiä lenkkejä. Lopputulos: teki saman lenkin kuin aiemminkin, mutta nyt osittain sähköllä. 😀 Mietittiin myös, onko osa sitäkin, että osaa jo ottaa iisimmin. Toki fyysiset sairaudet ottavat veronsa ikääntyessä, jos niitä alkaa kertyä haitoiksi.
t.Klara
TykkääTykkää
Lisäys: laitoin Safari-selaimeen uBlock-suodatimen, joka estää mainoksia jne. Näköjään ulkoisti minutkin omasta blogistani ja teki ”nimettömäksi”. 🙂 Pitää seurata kuinka niuhoksi ryhtyy. t. Klara
TykkääTykkää
Kokeilua…. personoiko minut nyt.
TykkääTykkää
Koevastaus itselle.
TykkääTykkää
Harmi kun minulla ei silloin ollut kameraa mukana. Minulla oli kyllä kaitafilmikamera, jota en kuitenkaan ottanut mukaan. Mutta muistoissa ovat hyvin nuo puoli vuosisataa sitten tehdyt pyöräretket. Ja reitit vielä vanhalla paperisella Suomen kartalla, jonka takapuolella päiväkirjamerkintöjä matkan varrelta. Sitä iltaisin teltassa raapustelin. Jyväskylästä suoraan kohti itää Ilomantsiin ja Möhköön, siitä sitten ”runon ja rajan tietä”, kuten itäistä tietä silloin kutsuttiin, ylös Kuusamoon. Kolmena kesänä tein noita retkiä, reittiä joka kerta muunnellen, opintorahan/-lainan turvin… Sitten myöhemmin oli vielä yksi yritys tuoreen siipan ja esikoisen (masussa 5. kuukaudella) kanssa, mutta reissu tyssäsi jo Savonlinnaan kirppikseltä hankitun pyöränromun hajotessa (ei minun!).
Olen miettinyt, miten paljon ja minkä laatuisia mainoksia näihin blogeihin tulee, kun ei halua maksaa tästä huvista (kovasti kyllä houkuttelevat). Itsehän niitä ei näe. Suodatinta ei siis kannata asentaa, ellei halua esiintyä nimettömänä 🙂
TykkääTykkää
Hienoja nuo reissut on joka tapauksessa ihan muistikuvissakin! Ja jos niitä sen Suomen kartan avulla vielä on tarinaksi asti palautettavissa, niin kuviahan voi aina laittaa virkisteeksi mistä vain (oma menetelmä, heh).
Tein pari Interrail-reissua 17- ja 18-vuotiaana, kun ei ollut mitään äipän ja iskän kännykkäpaikannusvahtikoiria perässä. Niitä joskus muistelen ja kaikkea hauskaa, mitä reissuilla sattui (onneksi ei ikävyyksiä). Enpä kyllä tiedä naurattaisiko ne loppuviimetteksi ketään, jos niitä alkaisi raportoida 🙂
Tämä blogialusta on maksettu versio ( n. 96 € / v). Laitoin tuon mainos-yms.roskapostiblokkerin koemielessä, kun kone on kuukausien kuluessa hidastellut, vaikka muistia on millä toimia ja wifin toiminta ok. Mitään viruksia ei ole, niiden suhteen olen haukkana.
Nyt kone joka tapauksessa avaa nettisivut merkittävästi notkeammin. ”Nimettömänä” kuittaantuneet kommentit johtuivat siitä, että olin epähuomiossa kirjautunut ulos blogistani. Blogialusta toimi aivan oikein hahmottaessaan minut ulkopuoliseksi.
Seuraan nyt tuota mainossuodatinta kuinka tiukasti blokkaa toimintoja ja tuleeko siitä harmia vai hyötyä.
Kiitos kommentista Irma!
TykkääLiked by 1 henkilö